Kestävä rahoitus ja yritysvastuu
EU:n Green Deal sisältää myös sijoituksia ja yritysten hallintoa ohjaavia aloitteita. Yhä useammalta yritykseltä edellytetään standardoitua kestävyysraportointia, joka kertoo yritystoiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteiskuntaan. Ympäristö- ja ilmastotavoitteita tukevia sijoituksia edistetään myös kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmällä eli EU-taksonomialla.
Läpinäkyvämpää kestävyysraportointia
Moni yritys raportoi jo taloudellisten tietojensa lisäksi myös toimintansa vaikutuksista ympäristöön, ilmastoon ja yhteiskuntaan, joko lain velvoittamana tai vapaaehtoisesti. EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) myötä raportoitavat tiedot ovat jatkossa entistä läpinäkyvämpiä ja vertailukelpoisempia. Raportointia myös edellytetään aiempaa useammilta yrityksiltä.
Vuonna 2024 voimaantulleen direktiivin velvoitteet laajenevat vaiheittain suurista eurooppalaisista pörssiyhtiöistä keskisuuriin sekä EU:n ulkopuolisiin yrityksiin, joilla on tytäryhtiöitä EU:ssa. Raportoinnin on noudatettava eurooppalaisia kestävyysraportointistandardeja (ESRS).
Taksonomia ohjaa kestävämpiin sijoituksiin
Vihreän siirtymän kannalta on tärkeää, että sijoituksia ohjataan ympäristön kannalta kestäviin kohteisiin. Siihen tarvitaan kuitenkin yhteisesti hyväksyttyä määritelmää siitä, millainen yritystoiminta on kestävää. Tähän EU-taksonomialla eli kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmällä pyritään.
Järjestelmä luo yhtenäiset kriteerit, joilla arvioidaan yritystoiminnan ja EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteiden yhteensopivuutta yleisellä tasolla. Taksonomian odotetaan ohjaavan sijoituksia EU:n tavoitteita tukeviin kohteisiin, mutta muunlaisia sijoituksia ei kielletä. Kaikentyyppisille sijoitustuotteille säädetään kuitenkin erilaisia raportointivelvoitteita.
Taksonomia on huomioitu Joutsenmerkityn sijoittamisen ja rakentamisen kriteereissä.
