Joutsenmerkki edistää kokonaisvaltaisesti vastuullista sijoittamista

Vastuullisen sijoittamisen maailmanlaajuiset markkinat kasvavat nopeasti. Millaista oikeastaan on vastuullinen sijoittaminen? Miten voi sijoittaa Joutsenmerkittyihin rahastoihin?

Joutsenmerkki on yli 30 vuoden ajan tarjonnut kuluttajille puolueetonta tietoa tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutuksista. Merkin tiukat vaatimukset ohjaavat vastuulliseen, kestävän kehityksen paremmin huomioivaan kulutukseen. Vuonna 2017 merkki julkaisi kriteerit myös sijoitusrahastoille, ja ensimmäiset Joutsenmerkityt rahastot tulivat markkinoille saman vuoden syksyllä. Nyt Joutsenmerkittyjä sijoitustuotteita on jo 62 kappaletta.

Millä perusteella Joutsenmerkin kriteerit on laadittu ja miten niitä kehitetään? Millaista vastuullinen sijoittaminen on käytännössä? Kysyimme Joutsenmerkin sijoitusasiantuntija Sebastian Högnabbalta.

Mitä vastuullisuus tarkoittaa sijoittamisessa?

– Vastuullisen sijoittamisen käsite on kehittynyt ja täsmentynyt vuosien varrella. Tiivistetysti siinä huomioidaan ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintoon liittyvät näkökohdat taloudellisten mittareiden rinnalla sijoitusten arvoon vaikuttavina tekijöinä. Perinteisempi tapa sijoittaa lähtee pelkästään taloudellisista avainluvuista, Högnabba tiivistää.

Miksi ympäristömerkki sijoitusrahastoille?

– Tätä tutkittiin Joutsenmerkin toimesta jo vuonna 2001, mutta silloin todettiin, että vastuullisen sijoittamisen markkinat eivät olleet tarpeeksi kehittyneitä kriteerien luomiseksi. Kehitys on ollut huimaa 2000-luvun aikana. 2014 tehtiin esiselvitys ja päätettiin, että kriteereille on tarvetta. Oikeastaan mekanismi on hyvin samanlainen kuin Joutsenmerkin muissa tuoteryhmissä: on melko monimutkainen tuote, jonka vastuullisuutta yksittäisen henkilön on vaikeaa arvioida.

Joutsenmerkin kriteereissä on neljä painopistettä: poissulkeminen, suosiminen, vaikuttaminen ja läpinäkyvyys. Mitä ne tarkoittavat?

– On eri strategioita vastuulliseen sijoittamiseen. Esimerkiksi poissuljetaan ongelmallisimpia toimialoja kokonaan tai sitten suositaan kaikkein vastuullisimpia tai erityisen vihreitä sijoituskohteita. Aktiivisella omistajuudella puolestaan pyritään omistajina vaikuttamaan yritysten toimintaan. Läpinäkyvyyttä merkki tukee tavanomaista kattavampaan raportointiin liittyvillä vaatimuksilla.

Vaikuttavuutta kokonaisvaltaisilla kriteereillä

Joutsenmerkkiä voi hakea rahastoille, jotka noudattavat yleiseurooppalaista UCITS-direktiiviä ja sijoittavat pääosin osakkeisiin tai yrityslainoihin. Merkin voi saada sekä osake- että korkorahastolle tai niiden yhdistelmälle. Rahasto voi olla aktiivisesti hallinnoitu tai indeksirahasto. Myös pörssinoteerattu eli ETF-rahasto voi saada merkin.

Vaikkapa ilmastonmuutoksen kannalta keskeisten alojen kuten uusiutuvan energian lisäksi Joutsenmerkitty rahasto voi sijoittaa myös arjesta tuttuihin, ”tavallisiin” yrityksiin.

Miksei Joutsenmerkki keskity vain esimerkiksi vihreään teknologiaan tai kiertotalouteen, samalla toki poissulkien ongelmallisimmat toimialat?

– Pelkkä poissulkemisen strategia on vaikutusnäkökulmasta kyseenalainen, sillä on myös sijoittajia, jotka ovat hyvinkin valmiita sijoittamaan näihin (eettisesti kyseenalaisiin yrityksiin) eivätkä ajattele asiaa vastuullisuuden kannalta. Suosimisstrategian todellisia ympäristövaikutuksia on myös hyvä tarkastella kriittisellä silmällä. Silloin tällöin tulee toki uusia osakeanteja tai lainojen liikkeeseenlaskuja, mutta useimmiten sijoittajat vaihtavat arvopapereita keskenään. Ainoastaan poissulkemiseen ja suosimiseen perustuvien kriteerien vaikutus jäisi rajalliseksi.

Joutsenmerkki karsii ”pahikset” pois ja pyrkii ohjaamaan rahastoja siten, että vähintään puolet niiden pääomasta sijoitetaan vastuullisimpiin tai erityisen vihreisiin yrityksiin, mutta samalla merkki pyrkii myös kokonaisvaltaisempaan otteeseen. Esimerkiksi aktiivinen omistajuus on usein nostettu esiin strategiana, jolla aidosti pystyy vaikuttamaan yhtiöiden toimintaan. Olemme vakuuttuneita, että kun on kokonaisvaltainen ote kriteereihin ja on monta asiaa, joiden pitää täyttyä, näillä yhteensä on myönteinen vaikutus.

Millainen urakka Joutsenmerkki on rahastoyhtiölle?

– Yksittäiset kriteerit eivät välttämättä näytä niin tiukalta, mutta pakollisia kriteerejä on 25 ja homman juju on siinä, että kaikki on täytettävä. Se karsii melko ison osan kokonaismarkkinasta. Ehkä 5-10 prosenttia rahastoista olisi voinut täyttää merkin kriteerit vuonna 2017, kun ne julkaistiin. Muutamassa vuodessa tilanne on ehkä hieman muuttunut, ja siksi kriteerejä tiukennetaan lähitulevaisuudessa.

Mihin suuntaan Joutsenmerkin kriteerit kehittyvät?

– Yleisellä tasolla halutaan tiukentaa ja täsmentää suosimiseen, aktiiviseen omistajuuteen ja raportointiin liittyviä asioita. Olemme saaneet hyvää palautetta valinnaisesta pistekriteeristä, joka liittyy siihen, että rahasto kertoo kymmenen suurimman omistuksen isoimmista vastuullisuusriskeistä ja toisaalta mahdollisuuksista tavallista laajemmin. Kriteerin täyttämiseksi pitää myös antaa lisätietoa siitä, miten sijoitus vaikuttaa ympäristöön. Tämä on ollut arvostettu kriteeri yksityishenkilöiden parissa, ja kriteerin nostamista pakolliseksi harkitaan.

Kiinnostuitko vastuullisesta sijoittamisesta?

Joutsenmerkittyjä rahastoja tarjoaa Suomessa tällä hetkellä Handelsbanken, Ålandsbanken, Fondita, Didner & Gerge, Tundra, Swedbank ja Pareto. Lähes kaikki Suomessa markkinoitavat Joutsenmerkityt rahastot ovat myös sijoituspalvelu Nordnetin valikoimassa.

Lisätietoa vastuullisesta sijoittamisesta saat esimerkiksi tästä Handelsbankenin varainhoidon johtajan ja salkunhoitajan haastattelusta. Tässä artikkelissa puolestaan näyttelijä, kaupunginvaltuutettu ja piensijoittaja Jasmin Hamid kertoo käytännön kokemuksiaan sijoittamisesta.

Rahastosijoittamista jo aloittamassa? Muista nämä:

• Rahastoihin voi sijoittaa pankkien ja sijoituspalvelujen kautta, yleensä verkossa. Voit ostaa rahasto-osuuksia muualtakin kuin omasta pankistasi.
• Tutustu rahaston avaintietoesitteeseen. Esite ei ole mainos, vaan se kertoo rahaston sijoituspolitiikasta, riskeistä ja rahastoon liittyvistä kuluista.
• Rahastoihin voi säästää myös automaattisesti kuukausittain. Säännöllisesti pienissä erissä sijoittamalla voi myös pienentää riskiä siitä, että tulisi ostaneeksi hinnan ollessa korkeimmillaan.
• Tyypillisesti rahasto-osuudet ovat niin sanottuja kasvuosuuksia, eli rahasto sijoittaa tuotot uudelleen. Tällöin maksat omistuksistasi pääomatuloveroa vasta, jos myyt osuutesi voitolla. Rahastoissa voi olla myös tuotto-osuuksia, joissa mahdolliset osingot maksetaan rahaston omistajille esimerkiksi kerran vuodessa. Tämä tulo on veronalaista pääomatuloa. Yleensä rahastoyhtiöt raportoivat sijoituksesi Verohallinnolle automaattisesti. Veroilmoitus on kuitenkin syytä tarkastaa.
• Muista, että sijoitusten arvo voi vaihdella paljon lyhyelläkin aikavälillä. Mitä rajatumpi sijoituskohde, sitä suurempia kurssimuutokset voivat olla. Vaikkapa uusiutuvaan energiaan kohdistuvaan sijoitukseen voivat vaikuttaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät poliittiset päätökset.
• Ellet löydä pankkisi tai palveluntarjoajasi valikoimista Joutsenmerkittyjä tai riittävän vastuullisia rahastoja, kysy heiltä asiasta! Niin voit edistää vastuullisempien sijoitustuotteiden yleistymistä.