Metsävaellus - Joutsenmerkin kuvituskuva

Ilmastotyö ei tekemällä lopu, mutta vähähiilisyyden työkaluja tarvitaan – Joutsenmerkki on yksi niistä

Joutsenmerkillä on ollut ilmastoon liittyviä vaatimuksia jo sen perustamisesta asti, ja vähähiilisyyden painoarvo kasvaa jatkuvasti. Erityistä Joutsenmerkille on, että se huomioi tuotteen koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset.

Ilmastonmuutos on aikamme uhkaavimpia ilmiöitä ja tärkeimpiä keskustelunaiheita. Puheenvuoroja tärkeämpiä ovat kuitenkin konkreettiset teot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Joutsenmerkki on olemassa tekoja varten. Se on virallinen ympäristömerkki, jolla merkityt tuotteet ja palvelut noudattavat niille tarkkaan suunniteltuja ympäristökriteerejä. Merkin kriteereissä on alusta asti ollut mukana vaatimuksia, jotka koskevat energiankulutuksen vähentämistä ja fossiilisista polttoaineista luopumista.

Joutsenmerkin tehtävänä on tukea yrityksiä ja kuluttajia matkalla kohti kestävämpiä elämäntapoja. Kun Joutsenmerkki perustettiin vuonna 1989, ilmastonmuutoksesta ei vielä puhuttu ilmastonmuutoksena, vaan kasvihuoneilmiön voimistumisena. Merkki asetti tuotteille ilmastovaatimuksia jo aikana, jolloin ilmastonmuutokselle ei vielä ollut vakiintunutta nimeä.

– Haluamme siirtyä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiamuotoihin niin pian kuin mahdollista, sanoo Joutsenmerkkiä hallinnoivan Ympäristömerkintä Suomen kriteeripäällikkö Karin Bergbom.

Joutsenmerkillä on keinoja päästöjen vähentämiseen

Eri tuotteiden Joutsenmerkki-kriteerit sisältävät monenlaisia ilmastoon liittyviä vaatimuksia. Vuonna 2020 tuoteryhmiä on noin 60 pesuaineista ikkunoihin.

Vaatimusten kirjo on kattava: esimerkiksi Joutsenmerkityn kynttilän raaka-aineista yli 90 prosenttia on oltava ei-fossiilista steariinia ja ajoneuvon polttoaineiden hiilidioksidipäästöt ovat huomattavan paljon alhaisemmat kuin tavanomaisten polttoaineiden. Koneastianpesuaineen on toimittava alhaisissa pesulämpötiloissa, jolloin käytön aikaiset kasvihuonekaasupäästöt pienenevät.

Kriteerien tarkoituksena on ohjata tarjontaa ja kulutusta suuntaan, joka kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän.

– Joutsenmerkillä on runsaasti vaatimuksia, jotka liittyvät esimerkiksi kierrätettävyyteen ja uusiutuviin raaka-aineisiin. Tavoitteena on tuotteiden ja palveluiden tuotannon, käytön ja hävityksen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, kertoo Joutsenmerkin pohjoismainen ympäristöasiantuntija Niina Tanskanen.

Joutsenmerkin tärkeimmät ilmastovaatimukset koskevat esimerkiksi tuotteiden energia- ja materiaalitehokkuutta, tuotteiden laatua ja pitkää käyttöikää, uusiutuvia raaka-aineita ja kierrätystä.

Joutsenmerkki huomioi tuotteen koko elinkaaren

Joutsenmerkin toiminnan ytimessä on elinkaariajattelu. Usein ympäristöä ajatellaan vain jostain yksittäisestä näkökulmasta. Silloin puututaan esimerkiksi kierrätettäviin pakkauksiin tai energiankulutukseen. Joutsenmerkki taas huomioi tuotteen ympäristö- ja ilmastovaikutukset koko elinkaaren ajan, materiaalivalinnoista hävitykseen asti.

Otetaan esimerkiksi rakentaminen, joka kuormittaa ilmastoa melkoisesti. Suomessa rakennukset aiheuttavat noin kolmanneksen koko maan päästöistä. Rakennuksen päästöt syntyvät neljässä vaiheessa: materiaalien valmistuksessa, itse rakentamisessa, käytön aikana ja purkaessa.

Joutsenmerkillä on vaatimuksia kaikkiin näihin vaiheisiin. Vaatimuksia on muun muassa rakennuslevyjen materiaaleille, rakentamisen aikaiselle jätteiden kierrätykselle, rakennuksen energiatehokkuudelle ja sisäilmalle.

Rakentamisen elinkaaren aikaisia vaatimuksia lisättiin vuonna 2019, kun vapaaehtoiseksi vaatimukseksi nostettiin rakennuksen hiilijalanjälkilaskelma. Joutsenmerkin kriteereihin sisältyy sekä pakollisia kohtia että valinnaisia pistevaatimuksia, joista merkin hakijan on yllettävä tiettyyn vähimmäispistemäärään.

Vaatimus hiilijalanjälkilaskelmasta on konkreettinen askel kohti vähähiilisempää rakentamista ja lisää rakentamisen ilmastovaikutusten näkyvyyttä. Jatkossa hiilijalanjäljelle on tarkoitus asettaa raja-arvo.

Joutsenmerkki tukee vähähiilistä liiketoimintaa

Joutsenmerkki on paitsi ympäristömerkki, myös ilmastomerkki. Joutsenmerkkiä käyttävät yritykset ovat usein oman toimialansa edelläkävijöitä, jotka näyttävät suuntaa muille. Esimerkiksi Gasum myy uusiutuvaa biokaasua, jonka päästöt ovat 85 prosenttia pienemmät kuin bensiinillä ja dieselillä. Havin kruunu- ja antiikkikynttilät on valmistettu pääosin uusiutuvasta steariinista, ja ne palavat nokeamatta sisäilmaa.

– Parhaimmillaan yritykset ovat muutoksen ajureita, jotka ottavat ilmastonmuutoksen tosissaan, tekevät työtä sen torjumiseksi ja viestivät siitä, Joutsenmerkin Niina Tanskanen sanoo.

Muun muassa tällaisille yrityksille Joutsenmerkki on tärkeä yhteistyökumppani. Vastuullisen liiketoiminnan merkitys kasvaa alati, ja Joutsenmerkillä on tutkitusti hyvä asema yritysten vauhdittajana. Joutsenmerkki on Suomen arvostetuimpia brändejä. Sen vuonna 2016 toteuttaman selvityksen mukaan 95 prosenttia merkin hankkineista yrityksistä voisi suositella samaa muillekin yrityksille.

Joutsenmerkki näkyy myös yhä enemmän julkisella sektorilla. Joutsenmerkittyjä, energiatehokkaita päiväkoteja ja kouluja on rakennettu esimerkiksi Hyvinkäälle, Iisalmeen, Varkauteen ja Kalajoelle.

Jatkossa tarvitaan uudenlaista toimintaa

Ilmastonmuutosta hillitsevä työ ei edistysaskeleista huolimatta tekemällä lopu. Karin Bergbom ja Niina Tanskanen katsovat taaksepäin koronaviruksen latistamiin kuukausiin ja ihmettelevät, miten vasta maailmanlaajuinen pandemia sai hiilidioksidipäästöt laskemaan hetkeksi.

– Välillä työskentely ympäristön hyvinvoinnin eteen on tuntunut taistelulta tuulimyllyjä vastaan, Bergbom sanoo.

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin kiittelee sitä, että Joutsenmerkki uusine ja vanhoine yhteistyökumppaneineen vie ilmastoasiaa eteenpäin.

– Vaikka omat mahdollisuudet vaikuttaa tuntuisivat kuluttajasta välillä pieniltä, hanskoja ei pidä lyödä tiskiin, Tanskanen puolestaan sanoo.

– Jokaisella ilmastonmuutosta hillitsevällä teolla on merkitystä. Mutta maailma muuttuu vasta, kun yritysten, kuluttajien ja päättäjien toiminta muuttuu.

Artikkeli on osa Joutsenmerkki ja ilmastonmuutos -julkaisua.