Joutsenmerkki vauhdittaa vähähiilistä rakentamista – hiilijalanjälkilaskenta mukaan kriteereihin

Hiilijalanjälkilaskennasta voi jatkossa saada pisteitä rakennuksen Joutsenmerkki-hakemukseen. Näin Joutsenmerkityn rakentamisen ilmastonäkökulma vahvistuu entisestään.

Hiilijalanjälkilaskenta tulee osaksi rakennusten Joutsenmerkki-kriteerejä. Uudella valinnaisella pistevaatimuksella halutaan edistää hiilijalanjälkilaskelmien yleistymistä ja laskentamenetelmien kehitystä. Kriteeriuudistus julkistettiin tänään Hiilineutraalin rakentamisen ratkaisut -tapahtumassa.

Joutsenmerkin kriteereihin sisältyy sekä kaikille pakollisia kohtia että valinnaisia pistevaatimuksia, joista hakijan on kerättävä vähintään tietty yhteispistemäärä. Hiilijalanjäljen laskemisesta ei ole aiemmin saanut pisteitä Joutsenmerkki-hakemukseen, vaikka kriteereissä on runsaasti hiilijalanjälkeä pienentäviä vaatimuksia.

– Moni Joutsenmerkin vaatimus ohjaa jo nyt vähähiilisyyteen, mutta CO2-laskelman sisällyttäminen kriteereihin tuo rakentamisen ilmastovaikutukselle lisää näkyvyyttä. Vaatimuksen avulla pyritään lisäämään vähähiilisten ja turvallisten materiaalien kysyntää ja tuomaan esiin pullonkauloja, kuten eri lähtötiedoista ja laskentatavoista aiheutuvia haasteita. Jatkossa voidaan myös pilotoida tulevaa rakennusmääräysten hiilirajaa, perustelee Joutsenmerkkiä hallinnoivan Ympäristömerkintä Suomen kriteeripäällikkö Karin Bergbom.

Laskennassa käytetään ympäristöministeriön elokuun lopussa julkaisemaa rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmää.

Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan koko elinkaaren aikaisia ilmastopäästöjä.
Ilmastolle haitallisia kasvihuonekaasuja on hiilidioksidin lisäksi muitakin. Siksi hiilijalanjälkilaskennassa eri päästöt muunnetaan hiilidioksidin vaikutusta vastaaviksi hiilidioksidiekvivalenteiksi.

Ympäristön ja rakentamisen laadun puolesta

Lisääntyneen ilmasto- ja ympäristötietoisuuden myötä myös Joutsenmerkityn rakentamisen suosio on mukavassa kasvussa: merkkiä kantavien rakennusten määrä nelinkertaistui viimeisen kolmen vuoden aikana Pohjoismaissa. Hiljattain myönnettiin myös Suomen ensimmäinen omakotitalon Joutsenmerkki ja pientalovalmistajan peruslupa.

Joutsenmerkin kriteereissä korostuvat esimerkiksi energiatehokkuus, hyvä sisäilma, kiertotalous, kemikaalikuormituksen pienentäminen ja rakentamisen korkea laatu. Moni rakennusyritys onkin löytänyt Joutsenmerkistä työkalun sekä ympäristökuormituksen pienentämiseen että rakentamisen laadun ylläpitämiseen.

Joutsenmerkin arvot oli helppo ottaa omaksi merkin perusluvan ensimmäisenä suomalaisena pientalovalmistajana saaneella HEVI kivitaloillakin:

– Ensivaikutelma Joutsenmerkin kriteeristöstä oli haasteellinen, mutta ehdottomasti tavoittelemisen arvoinen. Ympäristöasiat, sisäilma, päästöttömyys ja energiatehokkuus ovat asioita, joiden puolesta olemme rakennusalalla toimineet alusta alkaen, kommentoi tuolloin HEVI kivitalojen luova johtaja Piia Pöyhönen.

Joutsenmerkittyjen rakennusten hiilijalanjälkeä ja sisäilmaa on myös tutkittu. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n julkaisemassa raportissa Joutsenmerkityn asuinkerrostalon hiilijalanjälki oli vertailun pienin. Ruotsissa julkaistussa väitöskirjassa Joutsenmerkityn päiväkodin sisäilman laatu puolestaan todettiin tavanomaisia rakennuksia paremmaksi.

Vihreän rakentamisen viikko

Joutsenmerkin kriteeriuudistus osui varsin sopivaan ajankohtaan. Tällä viikolla on käynnissä maailmanlaajuinen World Green Building Week -kampanja, joka viestii kestävän rakennetun ympäristön tärkeydestä. Green Building Councilin järjestämän tapahtuman tämän vuoden teema #BuildingLife keskittyy hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa.

Ensi viikolla Joutsenmerkki osallistuu myös ensimmäiseen pohjoismaiseen rakentamisen ilmastofoorumiin Malmössä. Konferenssissa pyritään edistämään pohjoismaisesti yhteneväisiä rakennusmääräysten linjauksia ilmastopäästöjen suhteen.