Väitöskirja: Ympäristömerkittyjen päiväkotien sisäilmassa vähemmän haitallisia kemikaaleja

Örebron yliopiston julkaisemassa väitöskirjassa tutkittiin neljän ruotsalaisen päiväkodin sisäilmaa. Joutsenmerkin vaatimukset näyttäisivät johtavan pienempiin kemikaalipitoisuuksiin rakennuksen sisäilmassa. Suomessakin on kertynyt hyviä käytännön kokemuksia Joutsenmerkitystä rakentamisesta.

Matalaenergiatalojen rakentamisessa pyritään minimoimaan rakennuksen ilmavuodot, jotta lämpö ei karkaisi niin sanotusti harakoille. Se saattaa kuitenkin tarkoittaa verrattain runsasta rakennuskemikaalien käyttöä esimerkiksi eristeiden, liimojen ja tiivisteiden muodossa.

Örebron yliopiston kemian tohtorikoulutettava Josefin Persson halusi selvittää, johtaako rakennuksen tiiveys suurempiin sisäilman kemikaalipitoisuuksiin, ja toisaalta, voidaanko pitoisuuksia vähentää ympäristömerkityllä rakentamisella.

– Usein sanotaan, että matalaenergiarakentaminen on kuin laittaisi talon muovipussiin. Aiheesta ei kuitenkaan ole paljoa tutkimustietoa, totesi Persson ruotsalaisen Skolportenin haastattelussa.

Persson tutki väitöskirjassaan vuosina 2015-2016 valmistuneiden matalaenergiapäiväkotien sisäilman laatua verrattuna tavanomaisin menetelmin rakennettuun päiväkotiin. Yhdellä tutkituista päiväkodeista on myös pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki.

Rakennusten sisäilmaa tutkittiin monin eri mittausmenetelmin viidellä eri ajanjaksolla. Ilmasta mitattiin muun muassa haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC-yhdisteiden), palonsuoja-aineiden ja formaldehydin pitoisuuksia. Kaikkien edellä mainittujen tiedetään olevan terveydelle haitallisia, ja Joutsenmerkki säänteleekin niiden pitoisuuksia rakennusmateriaaleissa lainsäädäntöä tiukemmilla raja-arvoilla.

Lupaavia tuloksia sekä matalaenergiarakentamiselle että Joutsenmerkille

Ensimmäiset mittaukset tehtiin tyhjissä tiloissa ennen päiväkotitoiminnan alkamista. Kolme seuraavaa mittausta suoritettiin ensimmäisen toimintavuoden aikana eri vuodenaikoina, ja kahden vuoden kuluttua tehtiin vielä yksi mittaus.

Kaikissa tutkituissa kohteissa ilmanvaihdon toiminnalla havaittiin olevan merkittävä vaikutus mitattuihin pitoisuuksiin. Yksittäisten ilmanvaihdon toimintahäiriöiden lisäksi myös vuodenajat aiheuttivat hieman vaihtelua mittaustuloksiin.

Kaikille päiväkodeille yhteistä oli pitoisuuksien laskeminen ajan myötä, mutta esimerkiksi VOC-yhdisteitä, palonsuoja-aineiden jäämiä ja formaldehydia esiintyi Joutsenmerkityn päiväkodin toiminnan alkuvaiheessa kaikkein vähiten.

– Joutsenmerkityssä talossa kaikki nauloista sisustukseen on ympäristömerkittyä. Täällä mitattiin pienimmät kemikaalipitoisuudet, kommentoi Persson.

Tutkimuksen aikana seurattiin myös rakennusten lämpötilaa sekä sisäilman suhteellista kosteutta ja hiilidioksidipitoisuutta. Arvot pysyivät yleisesti hyväksyttyjen suositusten mukaisina.

Väitöskirjan keskeinen johtopäätös on, ettei matalaenergiapäiväkoti näytä olevan sisäilman laadun tai kemikaalipitoisuuksien kannalta tavanomaisesti rakennettua heikompi millään mittarilla. Suuntaa antavaa näyttöä kertyi myös siitä, että ympäristömerkinnällä kemikaalialtistuksen riskiä voidaan pienentää entisestään.

Suomessa hyviä kokemuksia Joutsenmerkitystä rakentamisesta

Joutsenmerkittyjä päiväkoteja ja kouluja on rakenteilla myös meillä Suomessa. Vuonna 2017 valmistunut Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty päiväkoti Hyvinkäällä onkin saanut jo hyvää palautetta.

– Meillä pystyy työskentelemään sellainen henkilö, joka on jossain vaiheessa joko kotona tai työssä altistunut sisäilman epäpuhtauksille, totesi päiväkodin johtaja Päivi Paasonen noin puolitoista vuotta päiväkodin avaamisen jälkeen.

Myös Pohjois-Pohjanmaan Kalajoella odotetaan Joutsenmerkiltä positiivisia vaikutuksia koulujen sisäilmastoon. Syksyllä 2020 kaupunkiin valmistuu yli tuhannen oppilaan Joutsenmerkitty koulu ja liikuntahalli. Käyttökokemuksia valmiista tiloista saataneen parin vuoden kuluttua.

Tutustu