Tutkimus: Joutsenmerkityssä koulussa viihdytään hyvin – laadukas sisäilma voi edistää myös oppimista

Kuvia Joutsenmerkityistä Kalajoen Merenojan yhtenäiskoulusta ja Iin Alarannan alakoulusta.

Joutsenmerkityllä rakentamisella on suuri vaikutus kouluviihtyvyyteen. Erityisesti hyvä sisäilma saa kehuja sekä oppilailta että opettajilta. Sisäilmasto onkin tutkitusti tärkeä tekijä kognitiivisen suoriutumisen kannalta.

Sekä oppilaat että opettajat pitävät Joutsenmerkittyä koulua miellyttävänä oppimis- ja työskentely-ympäristönä, käy ilmi tuoreesta pro gradu -tutkimuksesta.

Jyväskylän yliopistossa kasvatustiedettä opiskelevat Kamilla Komulainen ja Jenni Latva-aho toivovat tutkimuksellaan tuovansa kaivattuja näkökulmia erityisesti koulujen sisäilmasta käytävään keskusteluun ja päätöksentekoon. Kaksikko kertoo, että päätös tutkimusaiheesta syntyi helposti.

– Hyvinvointi kouluympäristössä on meille molemmille henkilökohtaisesti tärkeä aihe, ja Joutsenmerkityt koulut sopivat tutkimuksen kohteeksi kuin nenä päähän. Aiheeseen tarttumalla lähdimme etsimään ihan konkreettisia ratkaisun avaimia ajankohtaiseen ongelmaan, Komulainen ja Latva-aho kertovat.

Joutsenmerkityissä rakennuksissa esimerkiksi energiankäytölle, rakennusmateriaaleille ja sisäilmalle on asetettu vaatimuksia, joita on noudatettava tarkasti. Kriteereissä säädellään myös koulurakennusten valoisuutta ja akustiikkaa.

Tutkimuksen kohteena olleet Merenojan koulu ja Alarannan koulu ovat Suomen ensimmäiset Joutsenmerkityt peruskoulut. Kouluille on voinut hakea Joutsenmerkkiä vuodesta 2016 lähtien.

Merenojan yhtenäiskoulu Kalajoella lokakuussa 2020.
Merenojan yhtenäiskoulussa Kalajoella opiskelee noin tuhat oppilasta ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen.

Lapset arvostavat oppimisympäristössä ennen kaikkea mukavuutta

Komulaisen ja Latva-Ahon tutkimuksessa selvitettiin kyselyaineiston avulla muun muassa oppilaiden kokemuksia kouluviihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä. Tulokset osoittavat, että lapset viihtyvät, kun tarjolla on tarpeeksi suuret ja mukavat oppimis- ja oleskelutilat sekä riittävästi sosiaalisia suhteita.

Oppilaat kokevat myös hyvän sisäilman tärkeäksi: aineistossa toistuvat maininnat homeettomuudesta, hajuttomuudesta sekä hengittämisen helppoudesta.

– Minulle on erityisesti jäänyt mieleen vastaus, jossa oppilas kertoi, että hänen Joutsenmerkitty koulunsa on kuin koti tai mökki, mutta vähän isompi. Monessa vastauksessa tuotiin myös esiin sitä, että on raikas ilma ja helppo hengittää. Koulu tuntuu näiden asioiden osalta turvalliselta ympäristöltä, mikä lisää hyvinvointia, Komulainen kertoo.

Ympäröivä tila onkin todistetusti keskeinen tekijä kouluhyvinvoinnissa. Aikaisempien tutkimusten mukaan koulumenestys ja viihtyvyys kasvavat, kun bakteeripitoisuus ja tunkkaisuus pysyvät aisoissa esimerkiksi tarpeeksi suurten tilojen avulla.

Joutsenmerkki on oppilaille ylpeyden aihe

Suomen ensimmäisten Joutsenmerkittyjen koulujen maine on kiirinyt kovaa vauhtia. Tämä ei ole jäänyt huomaamatta myöskään tutkimukseen osallistuneilta oppilailta, joista suuri osa ilmaisi vastauksissaan asiasta tyytyväisyyttä ja jopa ylpeyttä.

Lapset kertoivat Joutsenmerkin merkitsevän heille arvokkuutta ja laatua. Koululle myönnetty Joutsenmerkki on oppilaille merkityksellinen myös ympäristövaikutustensa vuoksi.

– Itse asiassa jätimme ilmaston ja ympäristön tästä tutkimuksesta aiherajauksen vuoksi aluksi pois, sillä keskityimme hyvinvointinäkökulmaan. Silti aineistossa nousi esiin ympäristöön liittyviä merkityksiä, mikä oli ehkä jopa hieman yllättävää. Tämän päivän lapset ovat kuitenkin melko tietoisia ympäristöasioista, ja kouluviihtyvyyshän on kokonaisvaltainen kokemus siitä, miltä koulussa oleminen tuntuu. Joillain oppilailla varmasti lisää kouluviihtyvyyttä se, että koulu on rakennettu kunnioittaen luontoa ja biodiversiteettiä, Komulainen ja Latva-aho kertovat.

Toisaalta osa lapsista vastasi myös, ettei Joutsenmerkki itsessään merkitse heille mitään erityistä, sillä koulua käydään uudessa rakennuksessa aivan kuten ennenkin, ainoastaan aikaisempaa ekologisemmissa ja terveellisemmässä ympäristössä.

– Lapset eivät välttämättä ymmärrä sitä eroa Joutsenmerkityn koulun ja vaikka naapurikunnan koulun välillä. Sehän on samanlainen kuin mikä tahansa muu koulu siinä mielessä, että siellä tehdään samoja asioita, käydään tunneilla ja saadaan läksyjä. Varmasti alakouluikäiselle voi vielä olla vaikeaa erottaa, mitkä tekijät liittyvät mihinkin, Komulainen pohtii.

Iin Alarannan koulu kuvattuna parkkipaikalta kesällä 2021. Kuva: Samuli Hanhisalo
Iin Alarannan yksisarjainen alakoulu rakennettiin sisäilmaongelmista kärsineen vanhan koulun tontille.

Tieto hyvästä sisäilmasta ja rakennuksen ekologisuudesta tuo opettajille mielenrauhaa

Tutkimukseen osallistuneet opettajat sen sijaan sanoittivat vastauksissaan Joutsenmerkityn rakentamisen mahdollisia positiivisia vaikutuksia hyvinkin tarkasti. Opettajat katsovat, että kriteerien mukaisilla koulurakennuksilla voi olla myönteisiä seurauksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

– Suoraan oppimiseen vaikuttavina tekijöinä pidetään valaistusta ja muita tilan ominaisuuksia. Opettajilta tuli todella tarkkaa kuvailua siitä, miten nämä tekijät ovat vaikuttaneet oppilaiden keskittymiseen. Epäsuorasti oppimiseen voi opettajien mukaan vaikuttaa esimerkiksi se, että sisäilmaongelmien vuoksi ei tule oppimista hidastavia sairaspoissaoloja, Komulainen sanoo.

Opettajat katsovat myös oman hyvinvointinsa paranevan Joutsenmerkityssä koulussa. Kokemukset kouluviihtyvyydestä liittyvät pääasiassa Joutsenmerkin kriteerien mukaisiin sisäilmastotekijöihin ja niiden terveysvaikutuksiin, mutta myös henkiseen hyvinvointiin ja stressin lieventymiseen.

Stressiä lieventää esimerkiksi tieto siitä, että sisäilmaongelmia ei tarvitse pelätä jatkossakaan. Myös ekologisuuden kuvailtiin vastauksissa lisäävän omaan työskentelyyn liittyvää mielenrauhaa.

– Kun miettii opettajia, kyseessä on kuitenkin heidän työpaikkansa. He joutuvat olemaan tilassa vielä pidempään kuin lapset, ja esimerkiksi sisäilma on asia jonka yksinkertaisesti pitää olla kunnossa, jotta työnteko onnistuu, itsekin mahdollisesti opetusalalle suuntaava Latva-aho kertoo.

Savon koulutuskuntayhtymän Joutsenmerkitty kampus Varkaudessa. Kuva: SAKKY
Komulaisen ja Latva-ahon gradussa tutkittujen peruskoulujen lisäksi Suomeen on rakennettu myös päiväkoteja ja toisen asteen oppilaitoksia Joutsenmerkitysti. Savon ammattiopiston ja Varkauden lukion yhteiskampukselle merkki myönnettiin vuonna 2020.

Tutkimustieto puhuu Joutsenmerkityn koulurakentamisen puolesta

Joutsenmerkittyjen rakennusten määrä kasvaa nopeasti ja merkkiä tavoittelevia rakennusprojekteja aloitetaan jatkuvasti lisää. Joutsenmerkkiä voi nykyään hakea myös korjausrakennuskohteelle. Sekä uudiskohteissa että korjausrakennuskohteissa vaatimuksia kohdistetaan ympäristö- ja terveysvaikutuksia aiheuttaviin tekijöihin. Koulurakennuksissa hyvä esimerkki tästä on vaatimus sisävalojen tarveohjauksesta. Optimoitu valaistus säästää luonnonvaroja ja parantaa oppimisolosuhteita samanaikaisesti.

Joutsenmerkin kriteereissä sekä ympäristön että ihmisten hyvinvointi ovatkin tärkeässä roolissa. Tähän seikkaan tarttuvat myös Komulainen ja Latva-Aho, jotka tutkimukseensa nojaten peräänkuuluttavat Joutsenmerkittyjä koulurakennuksia kouluhyvinvoinnin lisäämiseksi.

– Kun tutkimustuloksia tarkastelee kouluhyvinvoinnista kertovana kokonaisuutena, voi vetää johtopäätöksen, että Joutsenmerkin mukaista koulujen rakentamista olisi kannattavaa lisätä. Myös meidän tutkimuksessamme vähemmälle huomiolle jäävä ympäristöaspekti on äärimmäisen tärkeä. Joutsenmerkityt koulut ovat tätä päivää, Latva-aho summaa.

Kasvatustieteen opiskelijat Kamilla Komulainen ja Jenni Latva-aho Jyväskylän yliopistosta
Kamilla Komulainen ja Jenni Latva-aho

Komulaisen ja Latva-Ahon pro gradu -tutkielman pääset lukemaan kokonaisuudessaan täällä.
Aiempaa tutkimusta Joutsenmerkitystä rakentamisesta löydät tältä teemasivulta.