Nyt sytytämme kynttilän – mutta millainen liekki leimahtaa?
Kynttilöillä ei keinovaloja korvata, mutta tunnelmanluojina ne ovat yhä vertaansa vailla. Vähäpäästöisempiä raaka-aineita käyttämällä voitaisiin saavuttaa kymmenien miljoonien hiilidioksidikilojen päästövähennys – pelkästään Suomessa.
Kynttilöiden sisäilman laatua heikentävistä päästöistä kirjoitellaan usein talven lähestyessä ja iltojen pimetessä. Vaikka kynttilöiden polttamisesta toki syntyy jonkin verran sisäilmaan vaikuttavia päästöjä, järjellä käytettynä kynttilöistä tuskin on haittaa.
Esimerkiksi astmaatikot saattavat kuitenkin olla herkempiä pienhiukkasille. Haittoja voi pienentää valitsemalla laadukkaita, mahdollisimman puhtaasti palavia kynttilöitä. Kynttilöissä on siis eroja – myös ympäristön ja ilmaston kannalta.
Pienempiä päästöjä uusiutuvilla raaka-aineilla
Kynttilöiden yleisimpiä raaka-aineita ovat fossiilisesta öljystä valmistettu parafiini ja kasvi- tai eläinperäisistä rasvoista valmistettu steariini.
Motivan kiertotalouden johtava asiantuntija Ilkka Hippinen arvioi Suomessa kulutettujen kynttilöiden päästöjä vuonna 2013. Karkeiden laskelmien perusteella siirtyminen parafiinikynttilöistä Joutsenmerkittyihin steariinikynttilöihin voisi pienentää Suomen hiilidioksidipäästöjä lähes 30 miljoonalla kilolla vuodessa.
Määrä on merkittävä, vaikkei kynttilät toki ole niitä kaikkein pahimpia saastuttajia: esimerkiksi WC-paperien tuotannostakin syntyy vähintään kaksi kertaa enemmän kasvihuonepäästöjä.
Ruotsissa on puolestaan laskettu, että jos kaikki yhdessä vuodessa kulutetut kynttilät olisi valmistettu steariinista, päästövähennys vastaisi jopa 67 000 auton poistamista liikenteestä.
Palmuöljy pannassa – ainakin toistaiseksi
Joutsenmerkittyjen kynttilöiden tulee sisältää vähintään 90 prosenttia uusiutuvia raaka-aineita, eli käytännössä yleensä steariinia.
Palmuöljyä ei ainakaan toistaiseksi saa käyttää Joutsenmerkittyjen steariinikynttilöiden raaka-aineena. Palmuöljyä tuottavien plantaasien tieltä on hakattu sademetsiä, ja toiminta uhkaa paikoin luonnon monimuotoisuutta ja maapallon hiilinieluja. Tilanne voi kuitenkin muuttua kestävästi tuotetun palmuöljyn yleistyessä markkinoilla.
Joutsenmerkityiltä kynttilöiltä vaaditaan myös mahdollisimman puhdasta palamisprosessia, jolloin sisäilmaan vapautuvat päästöt pysyvät minimissä.
Esimerkiksi perinteikkään Havin kaikki antiikki- ja kruunukynttilät ovat Joutsenmerkittyjä. Clas Ohlsonin sisäkynttilöissä käytetään ainoastaan uusiutuvia raaka-aineita, ja monilla tuotteista on myös Joutsenmerkki.
Enemmän lämpöä kuin valoa
Sähkövalon korvaajaksi ei tunnelmallisesta kynttilästä kuitenkaan ole, sillä suurin osa kynttilän energiasta hukataan lämpönä. Perinteisen 60 watin hehkulampun korvaamiseen tarvittaisiinkin jopa 60 kynttilää.
Toisinaan hyvin vähäinenkin valo toki riittää, ja tunnelmanluojana perinteinen kynttilä on tietysti lyömätön – eikä talvella lämpökään välttämättä täysin harakoille mene. Viileän asunnon lisälämmitykseen on kuitenkin ehkä parempia ja turvallisempia keinoja, kuin ahtaa tupa täyteen kynttilöitä.
Jos suosii kynttilöiden sijaan esimerkiksi valosarjoja, energiapihit led-valot ovat paras vaihtoehto. Huterimmat rimpulat kannattaa kuitenkin ehkä jättää kauppaan, jotta valoista olisi iloa vielä seuraavanakin vuonna.
Harvaan ja lyhytaikaiseen käyttöön voi harkita paristokäyttöistäkin mallia. Silloin paras valinta virtalähteeksi on tietenkin Joutsenmerkitty paristo, joita on saatavilla sekä ladattavina että kertakäyttöisinä.