Laadukas ja ekotehokas talo on monen tekijän summa

RILin toimitusjohtaja Miimu Airaksinen. Kuva: RIL ry

Sekä rakentamisen laadusta että ympäristövaikutuksista puhutaan enemmän kuin koskaan. Ympäristömerkintälautakunnassakin vaikuttanut RILin toimitusjohtaja kokee alan kehittyvän oikeaan suuntaan.

Suomalaista rakentamista pidetään kansainvälisesti vertaillen korkeatasoisena. Parannettavaa silti riittää sekä ympäristöasioissa että laadussa, kuten RIL ry:n toimitusjohtajana nelisen vuotta toiminut Miimu Airaksinen toteaa.

– Joissain asioissa ollaan selkeästi edellä, esimerkiksi energiatehokkuuden näkökulmasta ollaan varsin hyviä globaalisti. Rakentamisen prosessinhallinnassa ja tahtituotannossa amerikkalaiset ovat huomattavasti edellä. Suomessa ollaan sekä edelläkävijöitä että oppimispoluilla.

Mistä laadukas ja ekotehokas talo on sitten tehty? Vastaus ei piile yksittäisessä ihmemateriaalissa tai teknisessä ratkaisussa. Terve ja tehokas talo on hyvän suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon tulosta. Kokonaisuus ratkaisee.

– Myös käyttöönotossa tai käytössä voidaan pilata muuten hyvä rakennus. Koko ajan olisi oltava se tietoisuus, että kaikissa vaiheissa voidaan tyriä, mutta yhtä lailla voidaan tehdä myös parannuksia, Airaksinen muistuttaa.

Ekologisempi ja edullisempi elinkaari

Rakentamismääräyksissä vaadittavan minimitason ylittäminen tarkoittaa yleensä lisäkustannuksia, ellei innovoida jotain uutta. Esimerkiksi energiatehokkuuteen tai paikalla tuotettavaan energiaan panostaminen vähentää toki ostetun energian tarvetta, mutta vielä tärkeämpää on, että vähäpäästöinen rakentaminen olisi lähtökohtaisesti aina edullisempaa elinkaaren aikana.

Siihen tarvitaan sekä kunnianhimoisempaa lainsäädäntöä että taloudellisia, markkinavetoisia kannustimia.

– Energiantuotantopuolella päästökauppa on hyvä esimerkki, vaikka pitkään hiilen hinta oli liian alhainen. Samantyyppisesti rakentamiseen pitäisi saada sellaisia houkuttimia, että hinta korreloi pieneen päästöön. Markkinamekanismi on tosi tehokas, Airaksinen sanoo.

Rakentaminen ja rakennukset aiheuttavat noin kolmasosan Suomen hiilidioksidipäästöistä. Energiankulutuksen lisäksi kokonaispäästöihin vaikuttavat esimerkiksi rakennusmateriaalit ja jätteiden kierrätys. Työmaatoiminnoilla ja kuljetuksillakin on merkitystä, vaikka niiden osuus on pieni.

Ruotsissa ollaan ottamassa käyttöön uudisrakennuksille pakollista hiilijalanjälkitodistusta, ja vastaavaa järjestelmää valmistellaan Suomessakin. Airaksisen mielestä erilaiset luokitukset ja sertifikaatit edistävät ekotehokasta rakentamista, mutta samalla on huolehdittava laskelmissa käytettävän tiedon laadusta, vertailukelpoisuudesta ja työkalujen käytettävyydestä.

– Kodinkoneidenkin energialuokitukset menivät hyvin markkinoilla läpi. Rakentamisen hiilijalanjäljessä ongelmaksi tulee se, että miten saa laskentatyökalun riittävän kattavaksi ja helpoksi. Rakennuslupaa hankkiessa ei välttämättä vielä ole kaikkia tietoja.

Joutsenmerkittyjen talojen kriteereihin lisättiin valinnainen pistevaatimus hiilijalanjäljen laskennasta vuonna 2019. Laskentamenetelmät eivät kuitenkaan vielä ole kaiken kattavia tai täysin yhteismitallisia. Joutsenmerkin kriteerimuutoksella haluttiinkin ennen kaikkea edistää laskennan yleistymistä ja laskentatyökalujen kehitystä.

Ympäristöarvoista myyntivaltti

Miimu Airaksinen on aiemmin työskennellyt muun muassa tutkimusprofessorina VTT:llä, ja syksyllä hän aloittaa työt SRV:n kehitysjohtajana. RILin toimitusjohtajana Airaksinen ehti olla mukana myös Joutsenmerkin ja EU-ympäristömerkin taustalla vaikuttavassa Ympäristömerkintälautakunnassa.

Asiantuntijoiden laatimia kriteeriehdotuksia ja mahdollisia uusia tuoteryhmiä käsitellään lautakunnassa ennen lopullista hyväksyntää.

– Olen ollut vaikuttanut siitä, miten paljon on tutkittua tietoa ja miten paljon asioita on valmisteltu. Asioita, joita ei ole itsekään tullut ajatelleeksi. Olen myös ilahtunut, että rakennusala on tässä mukana ja mietitään, miten tehdään tulevaisuuden ratkaisuja. Rakentaminen on raaka-aineintensiivistä, painossa mitattuna käytetään enemmän kuin mikään teollisuuden ala Euroopassa.

Rakennukset ja rakennusmateriaalit ovat Joutsenmerkin vahvasti kasvavia tuoteryhmiä. Ympäristöä vähemmän kuormittavat ja sertifioidut talot ja rakennusmateriaalit ovat Airaksisen mielestä hyviä paitsi tietysti ympäristön kannalta, myös taloudellisesti – ennemmin tai myöhemmin.

– Tietoisuus kasvaa ja ympäristöarvot ovat entistä enemmän myyntivaltti. Rakennus, jossa ympäristöasiat on huomioitu, on myös turvallinen sijoituskohde.

Rakentamisen päästöistä on viime vuosina puhuttu paljon, ja samalla ekotehokkaampien vaihtoehtojen kysyntä on kasvanut. Koko alan suhtautuminen ympäristöasioihin on sitä myötä muuttunut.

– Ei tarvitse olla enää viherpiipertäjä huomioidakseen ympäristöä. Se on ollut hyvä kehitys.

RILin toimitusjohtajana Airaksista seuraa hiljattain tehtävään valittu Janne Tähtikunnas. Ympäristömerkintälautakunnassa yhdistystä edustaa Henriikka Hellström.