Lähikuva peilinpesusta

”Joutsenmerkki ilmentää yrityksen ympäristöpolitiikkaa” – puhtausalalla painotetaan nyt vastuullisuutta ja laatua

Yhä useampi yritys haluaa ottaa ympäristöasiat huomioon siivouspalvelun hankinnassa. Monet myös asettavat erilaisia päämääriä vastuullisuustyölleen. Joutsenmerkki on tässä oivallinen työkalu.

Puhtausala ry:n johtaja Sari Mattila on huomannut vastuullisuus- ja ympäristöasioiden nousseen merkittävään rooliin viime vuosina. Hän kokee siivouspalvelujen ottaneen suuria harppauksia vastuullisuusteemojen saralla.

– Ympäristöpuoli näkyy vähän kaikessa puhdistusalalla tällä hetkellä. Monet yritykset vaativat, että puhdistustuotteet läpäisevät tietyt kriteerit ja esimerkiksi vastuullisuusraportoinnissa tuodaan ympäristöasioita entistä yksityiskohtaisemmin esiin, Mattila kertoo.

Hän kokee erityisesti sosiaalisen vastuun tärkeäksi puhtausalalla, sillä työntekijöiden rekrytoiminen vaatii niin hyvää henkilöstöjohtamista kuin laatu- ja ympäristöasioiden opettamista.

– Vastuullinen työperäinen maahanmuutto ja teknologisen kehityksen myötä tulleet ratkaisut, kuten robotiikka ja digitalisaatio, ovat meille tärkeitä teemoja sosiaalisen vastuun kannalta. Parasta puhtausalan palvelua toteutetaan, kun huomioidaan vastuullisuuden kaikki ulottuvuudet painottaen henkilöstö-, asiakkuus- ja talousjohtamista sekä laatu- ja ympäristöjohtamista, Mattila kiteyttää.

Vastuullisuus ja laatukriteerit keskeisessä osassa siivousopetusta

Puhtausala ry on yleishyödyllinen ammatillisen puhtausalan etujärjestö, joka auttaa alan ammattilaisia saavuttamaan yhteisen päämäärän eli tekemään Suomesta maailman siisteimmän ja puhtaimman maan. Mattila kertoo järjestön toiminnan yhdeksi kulmakiveksi osaamisen kehittämisen ja syventämisen, jotta ammattilaiset pyrkisivät mahdollisimman laadukkaaseen, vastuulliseen ja työturvalliseen tapaan siivota. 

– Kaikki lähtee liikkeelle lian analysoimisesta. On hyvä pohtia, millaiselta pinnalta lika poistetaan sekä huolehtia tuotteiden oikeanlaisesta käytöstä. Puhdistusaineen yliannostelu ei ole mikään ympäristöteko, sillä aine kerrostuu pinnoille, mikä tekee puhdistamisesta haastavampaa. Lisäksi laadukkaat välineet ja niiden huoltaminen ovat keskiössä ympäristölle paremmassa siivoamisessa, Mattila kertoo.

Tällä hetkellä haasteena on kuitenkin pula työntekijöistä. Pandemia-aikana monien siirtyessä etätöihin myös siivottavat tilat vähenivät. Samaan aikaan se opetti myös puhtauden yhteiskunnallisesta merkityksestä.

– Puhtaus on terveyttä ja turvallisuutta. Sen on myös pandemia meille opettanut, Mattila toteaa.

Ympäristömerkki todentamassa vastuullisuustekoja

Suomessa on tällä hetkellä viisi Joutsenmerkittyä siivouspalvelua. Kriteereissä painotetaan ympäristömerkittyjen puhdistusaineiden käyttöä sekä tehokkaita ja ympäristöä säästäviä käytäntöjä. Lisäksi henkilökuntaa tulee kouluttaa ympäristöasioista.

Mattila kokee ympäristömerkit vaativina, mutta hyödyllisinä työkaluina puhtausalalla. Joutsenmerkki on hänen mielestään tärkeä erityisesti loppukäyttäjälle kuten hotellin asiakkaalle, sillä sen avulla todennetaan ympäristötekoja ja nähdään yksityiskohtaisemmin, mitä yritys tekee ympäristön eteen.

– Usein yritykset edellyttävät ympäristömerkkejä, mikä näkyy myös kilpailutuksessa. Joutsenmerkki on ilmentymä koko yrityksen ympäristöpolitiikasta, joka on myös ostajalle tae vastuullisuuden toteutumisesta, Mattila sanoo.

Kuitenkin loppupeleissä usein halvempi hinta voittaa kilpailutuksessa, minkä vuoksi Mattila toivoisi siivouspalveluiden yhä enemmän miettivän vastuullisuustyötään kokonaisuutena. Samaan aikaan ympäristötekojen todentaminen nousee suurempaan arvoon, sillä ostajien on tiedettävä, että yritysten puheet vastuullisuudestaan pitävät paikkansa.

Suuntaviivat tulevaisuudelle

Puhtausala on jatkuvan kehityksen kierteessä. Kehittymistä ohjailevat erityisesti kulutuksen vähentäminen ja siivouksen tehokkuus. Mattila uskoo digitalisaation tulevan laajemmin osaksi puhtausalaa esimerkiksi tilojen käyttöasteiden mittaamisessa. Hän näkee, että tällä tavalla siivoamista pystyttäisiin myös tehostamaan, sillä ymmärrettäisiin yksityiskohtaisemmin, mitkä tilat ovat käytössä ja tarvitsevat enemmän puhtaanapitoa.

Mattila kokeekin siivouksen tehokkuuden myös eräänlaisena ekotekona.

– Näen, että tulevaisuudessa puhtausalan yritykset valveutuvat yhä enemmän vastuulliseen ajattelutapaan, jossa asiat tehdään kerralla oikein. Lisäksi vastuullisuuden todentamisesta tulee merkittävämpi osa siivouspalveluiden kilpailuttamista ostajan ympäristöosaamisen kasvaessa, Mattila summaa.