Suomi muuttuu ilmastonmuutoksen mukana – tältä näyttää Suomen luonto vuonna 2100

Ilmastonmuutos ei tunne maiden rajoja, ja sen vaikutukset ovat jo nähtävissä. Millaista Suomen luonto on tulevaisuudessa? Tästä kirjoittaa Kerttu Kotakorpi kirjassaan Suomen luonto 2100 – Tutkimusretki tulevaisuuteen.

Millainen Suomi on 80 vuoden päästä? Jatkuvia sateita, lumettomia talvia ja lajikirjoltaan köyhtynyttä luontoa vai lämpöä ja aurinkoa Keski-Euroopan tapaan?

Molempia näitä ja paljon muuta, kertoo ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen luontoon kirjan kirjoittanut meteorologi Kerttu Kotakorpi.

– Usein kun ajatellaan ilmastonmuutosta Suomessa, kuvitellaan, että hyödyt ovat meillä positiivisia, kuten lämpimämmät kesät. Kuitenkaan kokonaisuus ei ole positiivinen edes meillä, vaan esimerkiksi sään vaihtelevuus ja yllätyksellisyys kasvaa, ja eri sääolosuhteisiin sopeutuminen tulee olemaan tärkeässä roolissa, Kotakorpi sanoo.

Sääolosuhteiden mukana myös esimerkiksi maanviljely tulee väistämättä muuttumaan, kun sateet ja toisaalta sateettomat jaksot lisääntyvät. Vaikka lämpötila nouseekin, iso osa vuodesta on edelleen yhtä pimeä. Keski-Euroopaksi Suomi ei siis muutu.

– Suomen neljä vuodenaikaa sellaisina kuin ne tunnemme tulevat muuttumaan. Tästä selkein esimerkki on etelän sateinen ja liukas talvi. Luminen ja pakkassäinen talvi mielletään isoksi osaksi Suomen kulttuuria, ja paikoin siitä täytyy luopua. Toisaalta lumen vähentymisellä ja pimeyden lisääntymisellä voi olla vaikutuksia myös esimerkiksi mielenterveyteen.

”Monen herättää se, että luonto muuttuu omalla mökillä”

Ilmastonmuutoksen syyt ja seuraukset ovat moniulotteisia. Maailmanlaajuisesti erilaisiin luonnonilmiöihin liittyvät katastrofit tulevat lisääntymään. Suomessa esimerkiksi ruoan hinta nousee ja tiettyjen elinkeinojen, kuten talviurheilun, tulevaisuus näyttää epävarmalta.

Kotakorven kirjassa keskitytään tekniikan, talouden tai väestörakenteen kehittymisen sijaan luontoon ja ympäristöön. Juuri siitä kirja onkin saanut kiitosta: Suomen luonto on keskiössä, ilmastonmuutos tuodaan ymmärrettävästi lähelle ja sitä ajatellaan myös luonnonsuojelun kautta.

– Joku voi olla huolestunut Tyynenmeren saarista tai globaalista tilanteesta laajemmin, mutta monen herättää se, että luonto muuttuu omalla mökillä tai mummolassa, Kotakorpi sanoo.

Vaikka 80 vuotta on maailmanhistorian näkökulmasta lyhyt aika, Suomen luonto tulee muuttumaan silminnähden jo vuoteen 2100 mennessä. Etelässä lehtipuut lisääntyvät ja mänty valtaa alaa kuuselta, pohjoisessa puuraja nousee ja tuntureilla kasvaa enemmän puita. Karut kasvillisuustyypit rehevöityvät ja etelään tulee esimerkiksi uusia lintulajeja, perhosia ja kasveja. Toisaalta metsät, suot, järvet ja Itämeri kärsivät.

Miltä sitten näyttäisi sellainen Suomen luonto, jossa ihminen ja luonto ovat tasapainossa?

– Se vaatisi todella paljon. Tällä hetkellä ihminen käyttää luontoa liikaa: vesistöt rehevöityvät, virtavesiä on padottu, metsät ovat ihmisten käytössä ja suot eivät ole luonnontilassa. Ongelmat ovat monimutkaisia ja niissä on eri intressejä vastakkain, mutta lyhykäisyydessään ratkaisu on yksinkertainen: mitä vähemmän ihmisen vaikutuksia luonnossa on, sen parempi.

Yksilölläkin on merkitystä

Mitä enemmän ihminen arvostaa luontoa ja omaa luontosuhdettaan, sitä enemmän hän saattaa välittää myös luonnonsuojelusta ja ilmastonmuutoksesta. Mitä tavallinen suomalainen voisi tehdä suojellakseen luontoa tai hidastaakseen ilmastonmuutosta?

– Luonnonsuojelu ja ilmastonmuutoksen hidastaminen kulkevat käsi kädessä, ja oikeastaan ilmastonmuutokseen reagoiminen on parasta luonnonsuojelua. Mitä ne teot sitten ovat, se jää jokaisen arvioitavaksi, mitkä teot tuntuvat omaan arkeen sopivilta.

Tiedämme, mistä henkilökohtaiset päästöt koostuvat: liikkuminen, asuminen, ruokailu ja kuluttaminen. Yhdelle realistinen ilmastoteko on eläinperäisen ruoan vähentäminen, kun toinen saattaa vaihtaa asunnon pienempään, pitää lämpötilaa viileämmällä ja siirtyä ekologisempaan energiaan. Kolmas kulkee työmatkat pyörällä ja ostaa vähemmän tavaraa. Toisaalta suuri vaikutus on myös äänestämisellä, keskustelulla ja esimerkiksi työpaikalla vaikuttamisella.

Onko yksittäisen ihmisen tai suomalaisten teoilla vaikutusta koko maailman mittakaavassa?

– Ehdottomasti on, niin yksilöiden teoilla kuin paikallisella tasolla vaikuttamisella. Toisaalta Suomi on osa EU:ta ja parempi toiminta luo painetta myös muille. Vaikka kirjassani ei keskitytä kuluttamiseen ja yksittäisen ihmisen syyllistämiseen, osa kokonaisuutta on yksittäisten ihmisten teot. Uskonkin tässä realismin ja toivon tasapainoon: jokaisen panos tarvitaan, mutta ilmastotoimien vaihtoehtojen tulee olla monipuolisia, jotta jokainen voi ottaa käyttöön ne, jotka tuntuvat omilta.

Ilmastonmuutos on huomioitava kaikessa

Jotkut pitävät ilmastonmuutoksesta puhumista edelleen turhana pelotteluna. Työssään Ylen meteorologina ja kolumnistina Kotakorpi kuitenkin saa pääasiassa kiitosta kiihkottomasta ja tutkittuun tietoon perustuvasta viestinnästä.

– Julkisessa mielipiteessä on jo huomattavissa ero vuodenkin takaiseen: esimerkiksi kuluneen kesän helteet herättelivät monet huomaamaan, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo täällä, ja valitettavasti vasta alussa. Sään ääri-ilmiöt ja katastrofit näkyvät jo länsimaissa, ja niiden johdosta uutisissa ja julkisessa keskustelussa ilmastonmuutos on saanut sen mittakaavan, joka sille kuuluu.

Vaikka Kotakorven kirjassa ei uhkakuvia tai tuomitsemista viljellä, myös tunteilla on merkitys ilmastonmuutokseen heräämisessä. Huoli ilmastosta ja ympäristöstä saa jotkut tarttumaan toimeen, mutta toiset reagoivat asiaan kielteisemmin. Miten mukaan saataisiin kaikki – myös he, joita aihe ei tunnu kiinnostavan?

– Se on jo askel oikeaan suuntaan, että isoissa medioissa puhutaan aiheesta monipuolisesti ja kansankielisesti. Myös viihde, taide ja kaunokirjallisuus ovat isossa osassa: tiedon jakaminen ilmastonmuutoksesta tulisi huomioida kaikessa.

Paremmista valinnoista on tehtävä helppoja

Suomalaisille jotkin ympäristöteot ovat helppoja ymmärtää hyvin konkreettisesti: esimerkiksi mökillä tulee selväksi, että pesuaineiden kemikaalit joutuvat luontoon. Toisaalta se voi auttaa ymmärtämään, että samat kemikaalit voivat imeytyä myös ihosta elimistöön.

– Monet ekologisemmat vaihtoehdot ovat myös yksilön tasolla terveellisempiä, kuten vähemmän kemikaaleja sisältävät pesuaineet.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on paljon tehtävissä, mutta Kotakorven mielestä tärkeää olisi tehdä ilmastolle paremmista valinnoista helppoja. Esimerkiksi kierrätys on lisääntynyt Suomessa sitä mukaa kun lajittelua on helpotettu.

– Kulutusvalinnoilla vaikuttamisen voi aloittaa pienesti, esimerkiksi valitsemalla lähikaupasta sertifioituja tuotteita, jotka ovat kemikaalien osalta turvallisempia.

Ilmastotyössä mukaan tarvitaan kaikki. Kuluttaja voi vaikuttaa valinnoillaan, mutta lopulta esimerkiksi poliittiset päättäjät ja yritykset ratkaisevat, millaisia vaihtoehtoja meille tarjotaan – ja millä hinnalla.

Kuvat: Uupi Tirronen / Bazar Kustannus & Kerttu Kotakorven Instagram