Luonto ei ole loputon – ympäristömerkki auttaa elonkirjon säilyttämisessä
Luonnon köyhtymisen estäminen on tärkeämpää kuin koskaan. Ihmiskunnan vaikutus ilmakehään, valtameriin ja luontoon on niin suurta, että ihmisestä on tullut huomattavin maapallon tilaa muuttava voima.
Ylikulutus ja elinympäristöjä tuhoava maankäyttö ovat suurimpia syitä luonnon monimuotoisuuden kadon taustalla. Monimuotoisuuden tuhon pysäyttämiseksi tarvitaan rakenteellisia muutoksia suurien poliittisten linjausten muodossa, mutta jokainen voi myös kuluttajana kantaa kortensa kekoon.
Tärkeää on kulutuksen vähentäminen. Olisi hyvä miettiä, tarvitseeko oikeasti haluamaansa tavaraa. Ja jos tarvitsee, voi miettiä, voisiko tavaran vuokrata tai lainata sen omistamisen sijaan. Jos kuitenkin päätyy ostamaan, olisi hyvä suosia vastuullisia vaihtoehtoja.
Ympäristömerkin avulla kuluttajien on helppo tehdä kestävämpiä valintoja. Joutsenmerkin elinkaariperustaiset kriteerit sisältävät biodiversiteetin säilyttämisen kannalta olennaisia vaatimuksia esimerkiksi kestävän metsänhoidon, ruokahävikin, asuntojen ja sertifioidun palmuöljyn osalta.
Valintoja tehdessään kuluttajan on oltava tarkkana, sillä tuotteiden ympäristöväittämissä piilee viherpesun vaara. Joutsenmerkin kriteeripäällikkö Karin Bergbom näkee ongelmana erilaiset markkinoinnilliset väittämät, joilla ei lopulta ole merkitystä luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta.
– Vaikka tuote olisi “luonnollinen” ja raaka-aineet tulisivat luonnosta, se ei takaa millään tavalla tuotteen olevan monimuotoisuuden kannalta parempi vaihtoehto. Mielikuvia luodaan usein kauniilla luontokuvilla, mutta näillä ei ole tekemistä todellisuuden kanssa.
Ylikulutus tuhoaa elinympäristöjä
Kansainvälisen luontopaneeli IPBES:in mukaan ihminen on vakavasti muuttanut 75 prosenttia maailman maaympäristöistä ja 66 prosenttia meriympäristöistä. Jopa miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto ja puoli miljoonaa on jo häviämässä, ellei luonnonympäristöjä ennallisteta ripeästi. Luonnon kirjolla on merkittävä rooli myös ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Meret ja metsät sitovat nimittäin noin puolet ihmisen tuottamista hiilidioksidipäästöistä.
Ilmaston ja ympäristön lisäksi luonnon arvo on korvaamaton ihmiskunnalle, sillä hyvinvointimme on riippuvainen luonnonvaroista ja niiden kestävä käytöstä. Monimuotoinen luonto turvaa meille esimerkiksi ravinnon, puhtaan veden, raaka-aineet ja energian. Nyt luonnon nopeatahtinen heikkeneminen uhkaa yhteisesti sovittuja globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita, kuten ravinnon saannin turvaamista kaikille.
Maapallon väestön rikkain kymmenesosa aiheuttaa yli puolet maailman kaikista päästöistä. Tähän kymmenesosaan kuuluu myös moni suomalainen. Suomalaisten laskennallinen ylikulutuspäivä koittaa neljä kuukautta maailman keskiarvoa aiemmin ja jos kaikki eläisivät kuten me, tarvitsisimme 3,8 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarpeen.
Vuonna 2010 maailman maat sopivat, että luonnon köyhtymiselle tulee saada loppu vuoteen 2020 mennessä. Tämä ei käynyt toteen, sillä vuosikymmenen takaisista tavoitteista saavutettiin edes jollain tasolla vain pieni osa.
Nyt valmistellaan YK:n seuraavaa kansainvälistä biodiversiteettisopimusta. Esitettyjä toimia, joilla luonnon monimuotoisuuden kato saadaan käännytettyä ovat muun muassa kulutuksen vähentäminen, kestävät tuotantotavat, ilmastonmuutoksen torjunta ja suojelutoimet.
Joutsenmerkin kriteereissä myös monimuotoisuusvaatimuksia
Luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta haitalliset raaka-aineet pyritään Joutsenmerkin kriteereissä lähtökohtaisesti kieltämään. Esimerkiksi palmuöljyä ei sallita tuoteryhmissä, joissa sen käyttö on mahdollista välttää, kuten ajoneuvojen polttoaineissa ja kynttilöissä. Joissakin teknokemian tuotteissa korvaavia raaka-aineita ei ole laajasti saatavilla, joten näissä käytetään kestävämpää RSPO-sertifioitua palmuöljyä.
Kaikissa puuraaka-aineita sisältävissä tuoteryhmissä on vaatimukset kestävälle metsänhoidolle. Puuvaatimus, jossa kielletään esimerkiksi siperianlehtikuusen ja monien trooppisten puiden käyttö, edistää laajojen koskemattomien metsäalueiden säilymistä.
Joutsenmerkin kriteereissä noudatetaan varovaisuusperiaatetta GMO:n suhteen, sillä geenimuunneltujen raaka-aineiden käytöllä voi olla kielteinen pitkäaikaisvaikutus monimuotoisuuden säilymiselle. Myös ruokahävikki vaikuttaa luontokatoon. Joutsenmerkityissä ravintoloissa hävikkiä ehkäistään ahkerasti ja sen määrää mitataan sekä dokumentoidaan.
Joutsenmerkittyjen pientalojen, kerrostalojen sekä päiväkoti- ja koulurakennusten kriteereissä on pistevaatimus vihreille toimenpiteille kuten kasvien viljelyyn käytettäville pinnoille, kaupunkiviljelyn mahdollistamiselle viljelylaatikoilla, monimuotoisten puutarhojen perustamiselle ja hyönteisten, lintujen sekä lepakoiden pesäpaikkojen luomiselle. Nämä toimenpiteet edistävät suoraan paikallisen luonnon monimuotoisuutta.