Miltä näyttävät Joutsenmerkin saavutukset ja tulevaisuus?

Joutsenmerkin nähdessä päivänvalon vuonna 1989 maailma näytti hyvin erilaiselta kuin nyt. Missä olimme silloin, mihin suuntaamme nyt? Nopeasti muuttuvassa maailmassa vahvojen ja luotettavien ympäristömerkkien tarve tulee entistä näkyvämmäksi. Joutsenmerkin konsepti sopii erinomaisesti esimerkiksi työskentelyssä kohti YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Esitimme kolme kysymystä Pohjoismaisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin
30-vuotistaipaleelta, vastaajina maakohtaiset edustajat.

1. Miten Joutsenmerkki on kehittynyt maailman muutoksissa 30 vuoden aikana?

Sinikka Karppelin, Johtaja, lisensiointi, Ympäristömerkintä Suomi
– Joutsenmerkin ensimmäiset kriteerit tehtiin kuluttajatuotteille. Hotellikriteerit olivat ensimmäinen laajan suosion saanut palvelu, jossa oli mahdollisuus tuotekohtaisten vaatimusten lisäksi vaikuttaa palveluntuottajan toimintaan. Nykyisin myös rakennusprojekteille on mahdollisuus hankkia Joutsenmerkki.

 


Jan-Erik Stokke, Viestintäpäällikkö, Ympäristömerkintä Norja

– Joutsenmerkki on aina vastannut aikansa ympäristöongelmiin. Työskentelimme aluksi tavallisten tuotteiden, kuten paperin ja puhdistusaineiden parissa. Sittemmin olemme laajentaneet kriteerit palveluja koskeviksi. Viime vuosina myös julkiset hankinnat ovat nousseet vahvaksi voimavaraksi.

Gun Nycander, Executive officer (CCE), Ympäristömerkintä Ruotsi
– Aloitimme 1990-luvulla luomalla ympäristövaatimukset erilaisille tuotteille, mutta 2000-luvun alusta alkaen erilaisten palveluiden ympäristömerkitseminen on noussut keskeiseksi osaksi strategiaamme. Nykyään löytyy esimerkiksi Joutsenmerkittyjä hotelleja, pyykinpesu- ja siivouspalveluita, autonpesua sekä rahastoja.

 

Lisbeth Engel Hansen, Johtaja, kriteerit, Ympäristömerkintä Tanska
– Joutsenmerkin merkitys on kasvanut merkittävästi ja samalla ympäristömerkittyjen tuotteiden ja palvelujen määrä on kasvanut jatkuvasti. Tällä hetkellä on olemassa yli 60 kriteeriryhmää. Joutsenmerkki-logon tunnistaa 93 % tanskalaisista ja 66 % pyrkii ottamaan sen huomioon valinnoissaan.

Elva Rákel Jónsdóttir, Osastopäällikkö, Ympäristömerkintä Islanti
– Kolmekymmentä vuotta sitten ajatus ympäristömerkistä oli täysin uusi, eikä menestys ollut taattu. Kaikkien näiden vuosien aikana Joutsenmerkistä on muodostunut muutosvoima tarjoamalle kuluttajalle mahdollisuuden vaikuttaa suoraan tuottajiin ja siten myös muuttaa markkinoita.

 

2. Mitkä ovat Joutsenmerkin parhaat saavutukset?

Sinikka Karppelin, Suomi
– Joutsenmerkistä on tullut Pohjoismaiden ministerineuvoston menestyksekkäin ja pitkäaikaisin yhteistyöhanke. Joutsenmerkki on ollut kansainvälisesti edelläkävijä ja vaikuttanut standardisoimisjärjestö ISO:n ns. tyyppi 1:n ympäristömerkintää koskevaan ISO 14024 -standardiin. Nykyisin Joutsenmerkki-lupia on noin 2 100 ja niihin sisältyy lähes 25 000 tuotenimeä. Tuotteita valmistetaan 43 maassa. Joutsenmerkki on vahva brändi kaikissa Pohjoismaissa.

Jan-Erik Stokke, Norja
– Olemme tehneet hyvää työtä paperiteollisuuden tuotannon kehittämiseksi ympäristöä paremmin huomioivaksi. Toinen erittäin tärkeä alue meille on ympäristölle haitallisten kemikaalien vähentäminen. Tällä hetkellä meneillään on läpimurto tekstiilituotannossa. Työskentelemällä yhdessä suurten pohjoismaisten myyjien kanssa vaikutamme tekstiilituotantoon Kaukoitää myöten.

Gun Nycander, Ruotsi
– Parhain saavutuksemme on ollut astua täysin uusille teollisuudenaloille hyvin tuloksin. Joutsenmerkki hyppäsi talonrakennusalalle 2010-luvulla aivan puun takaa. Nykyään suuret yritykset kuten Skanska, Veidekke, Bonava (NCC) ja JM rakentavat Joutsenmerkittyjä taloja Pohjoismaissa.

Lisbeth Engel Hansen, Tanska
– Pohjoismaisen ympäristömerkinnän suurin voimavara on se, että tarkastelemme ympäristöä koskevia haasteita tuotteiden ja palvelujen koko elinkaari huomioon ottaen. Merkki kehittyy koko ajan ja sen piiriin tulee uusia alueita. Nykyisin Joutsenmerkki tukee sekä kiertotaloutta että YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.

Elva Rákel Jónsdóttir, Islanti
– Suurimmat saavutukset liittyvät muuntautumiskykyymme ja siihen, että olemme pitäneet kiinni tiukoista laatuvaatimuksista. Yksi asia on säilynyt muuttumattomana: se on merkin laaja hyväksyntä ja hyvä maine yhteiskunnassa. Joutsenmerkki on saavuttanut huomattavan tunnistettavuustason sekä alati kasvavan suosion tuottajien joukossa.

3. Millaisena Joutsenmerkin tulevaisuus näyttäytyy?

Sinikka Karppelin, Suomi
– Koska ilmaston lämpenemisen hidastaminen, eliölajien köyhtymisen estäminen ja resurssien tehokas käyttö ovat myös tulevaisuudessa haasteita, vapaaehtoiselle Joutsenmerkille on tärkeä tehtävä. Joutsenmerkki voi jatkossa edelleenkin haastaa valmistajia kehittämään ympäristön kannalta parempia tuotteita ja toimia asiantuntijaorganisaationa, joka esittää kuluttajille monimutkaista ympäristötietoa yksinkertaisesti. Myös julkisten hankintojen tarjouspyynnöissä tulee Joutsenmerkillä olemaan nykyistä suurempi merkitys.

Jan-Erik Stokke, Norja
– Ympäristöystävällisille tuotteille ja palveluille on kasvava kysyntä. Yritysten, jotka haluavat selvitä tulevaisuuden haasteista, on hoidettava asiansa kuntoon, eikä ole parempaa tapaa viestiä ympäristöystävällisyydestä kuin käyttämällä pohjoismaista ympäristömerkkiä, jonka kaikki tuntevat.

Gun Nycander, Ruotsi
– Pelkät poliittiset päätökset eivät riitä maailmassa tarvittavien muutosten toteuttamiseksi. Meidän kaikkien on vapaaehtoisesti muutettava kulutustottumuksiamme sekä elämäntapojamme. Tässä Joutsenmerkillä tulee olemaan entistä tärkeämpi rooli tulevaisuudessa.

Lisbeth Engel Hansen , Tanska
– Näen tulevaisuuden hyvin valoisana. Oletan, että monien vuosien aikana näkemämme positiivinen kehitys tulee jatkumaan tulevaisuudessa ja että Joutsenmerkki levittyy yhä enemmän myös Pohjoismaiden ulkopuolelle.

Elva Rákel Jónsdóttir, Islanti
– Nopeasti muuttuvassa maailmassa vahvojen ja luotettavien ympäristömerkkien tarve tulee entistä näkyvämmäksi. Joutsenmerkin konsepti sopii erinomaisesti esimerkiksi työskentelyssä kohti YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.