Joutsenmerkitty Merenojan yhtenäiskoulu tarjoaa sekä omaa rauhaa että avoimuutta

Kalajoella ensimmäinen lukukausi Joutsenmerkityssä koulussa on nyt takana. Moni on kiinnittänyt huomiota erityisesti tilojen valoisuuteen.

Elokuussa noin tuhat oppilasta aloitti kouluvuotensa Kalajoen uudessa Merenojan yhtenäiskoulussa. Rakennukselle tavoiteltiin Joutsenmerkkiä, ja lokakuussa merkki myös myönnettiin.

Rakennuksissa Joutsenmerkki tarkoittaa esimerkiksi energiatehokkuutta, vähäpäästöisiä rakennusmateriaaleja ja runsasta päivänvaloa. Kalajoella Joutsenmerkitystä koulusta on nyt yhden lukukauden verran kokemusta.

– Koulusta tuli juuri sellainen kuin ajateltiinkin. Suunnitteluvaiheesta asti mietittiin asiaa myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Sisäilmaoireilustakin oli kokemuksia ja on tosi ilahduttavaa, ettei tämän tyyppisiä asioita nyt ole, kertoo Kalajoen kaupungin opetuspalvelujen palvelualuejohtaja Riku Saksholm.

Aiemmin Suomeen on valmistunut esimerkiksi Joutsenmerkittyjä päiväkoteja, asuintaloja ja ammattiopisto. Merenojan yhtenäiskoulu on Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty peruskoulu.

– Varmasti sisään astuessa vau-reaktion herättää korkea ja näyttävä keskusaula. Sama tila muokkautuu juhlatilaisuuksien pitopaikaksi. Koronatilanne on estänyt isot erilliset tilaisuudet, mutta esimerkiksi Nenäpäivänä koulun bändit esiintyivät lavalla ruokailun yhteydessä.

Koulu on herättänyt kiinnostusta paitsi Kalajoen naapurikunnissa, myös kansainvälisesti. Toistaiseksi vierailuista on kuitenkin koronatilanteen takia jouduttu pitkälti kieltäytymään.

Pisteitä muuntojoustavuudesta

Merenojan yhtenäiskoulussa opetetaan kaikkia peruskoulun ikäluokkia, ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen. Uuteen kouluun yhdistettiin useita pienempiä kouluja.

– Koulua suunnitellessa jotkut pelkäsivät jättimäistä koulua, jossa oppilaat hukkuvat massaan, mutta sellaista tässä ei ole tapahtunut, Saksholm sanoo.

Eri ikäluokkien tilat ovat ikään kuin omissa soluissaan keskusaulan ympärillä, mutta silti erillisinä. Esimerkiksi ykkös- ja kakkosluokkalaisten eteisestä poistuessa ulkona ensimmäisenä vastassa ovat heidän omat leikkivälineensä.

Opintoriksi kutsutun keskusaulan ympärille, erillisiksi soluiksi rakennettuun malliin on oltu tyytyväisiä.

– Suunnitellessa tutustuttiin eri ratkaisuihin. Todettiin, että mitään hallimaista avointa ratkaisua ei haluta. Muuntojoustavuutta tässä on kuitenkin.

Rakennushanke toteutettiin KVR-urakkana, jossa rakentaja vastaa myös suunnittelusta tilaajan asettamien ehtojen puitteissa. Hankkeesta saatiin viisi tarjousta, joista urakoitsijaksi valikoitui YIT. Kalajoen kaupungin tekninen johtaja Marko Raiman kiittää YIT:tä nimenomaan rakennuksen muuntojoustavuudesta.

– Solut saa sellaiseksi perusluokaksi, mutta jos haluaa avata, sekin onnistuu. Luokkaparin välistä saa ovet auki, mutta luokka avautuu myös opintorille päin. Ainakin itse olen tyytyväinen, Raiman sanoo.

Parempia materiaalivalintoja

Raimanin ja Saksholmin mukaan rakennushanke sujui kaiken kaikkiaan hyvin ja aikataulukin piti. Suunnittelussa erityistä huomiota oli kiinnitettävä esimerkiksi Joutsenmerkin kriteerien vaatimaan päivänvalon määrään.

– Laajarunkoisessa rakenteessa se tuo omat haasteensa. Laseja jouduttiin suurentamaan ja samalla on huomioitava esimerkiksi lämpökuormat. Nyt valmiissa rakennuksessa valoisuutta on kuitenkin nimenomaan kiitelty, Raiman kertoo.

Useimpien Joutsenmerkityssä rakentamisessa käytettävien tuotteiden on myös oltava joko ympäristömerkittyjä tai Joutsenmerkittyyn taloon erikseen hyväksyttyjä.

Kokemuksia Joutsenmerkittyjen rakennusten materiaaleista on selvitetty esimerkiksi Katariina Vieron Tampereen yliopistolle tekemässä arkkitehtuurin diplomityössä. Biomateriaalien mahdollisuuksia kartoittaneessa työssä haastateltiin myös Joutsenmerkittyjen kerrostalojen rakennushankkeisiin osallistuneita henkilöitä. Haastatellut olivat yhtä mieltä, että Joutsenmerkityissä rakennushankkeissa tehtiin tavanomaista parempia materiaalivalintoja.

Sopivien rakennusmateriaalien etsiminen tai materiaalien hyväksyttäminen vaatii toki jonkin verran työtä, kuten Kalajoellakin huomattiin.

– Kyllähän rakentaja välillä vähän puhalteli materiaaliluokitusten ja muiden kanssa. Sieltä tuli tosin sekin näkökulma, että tätä puhaltelua on aina kun alalle tulee uusia vaatimuksia. Että minkä takia tämmöistä pitää tehdä, mutta pian se onkin jo arkipäivää, Riku Saksholm sanoo.

Merenojan yhtenäiskoulu sai joulukuussa seuraajan, kun myös Iin Alarannan peruskoululle myönnettiin Joutsenmerkki. Pohjoismaiden kaikki Joutsenmerkityt rakennukset on koottu tälle kartalle.