Joka viides nuori kokee ilmastoahdistusta – nuorten luontodelegaatti antaa neuvoja sen käsittelyyn

Moni on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutuksia, ja tulevaisuus saattaa huolettaa. Sara Yrjönmäki uskoo, että helpotusta ilmastoahdistukseen löytyy yhdessä tekemisen kautta.

Joka viides nuori on huolissaan ilmastonmuutoksesta ja kokee syyllisyyttä sekä riittämättömyyttä sen ratkaisemisessa. Mutta miten ilmastoahdistusta voi käsitellä? Ja mitä tehdä, kun tulevaisuus on täynnä epävarmuuksia? Kysyimme tätä ilmastomentori ja nuorten luontodelegaatti Sara Yrjönmäeltä.

– Koen, että ilmastoahdistusta voi helpottaa se, että sekä ongelmista että ratkaisuista pääsee aidosti keskustelemaan ihmisten kanssa. Usein on helpointa lähteä siitä, että keskustelee asioista omassa lähipiirissä ja sitä kautta löytää keinoja inspiroida ihmisiä toimimaan paremmin. Uskon, että olen saanut myös omassa perhe- ja kaveripiirissä paljon aikaan vain sen kautta, että nämä asiat ovat minulle merkityksellisiä.

28-vuotias Yrjönmäki kiinnostui ympäristönäkökulmista opintojensa aikana ja on vähitellen uppoutunut yhteiskunnalliseen vaikuttamistyöhön. Hän on toiminut viimeiset kaksi vuotta Nuorisoalan nimittämänä nuorten luontodelegaattina tehtävänään edustaa nuorten ääntä erilaisissa päätöksentekokanavissa ja tilaisuuksissa, joissa keskustellaan luonnon tilasta.

– Työssäni koen tärkeäksi korostaa, että tätä ei tehdä vain ensi vuotta varten vaan seuraavan sadan vuoden ja kaikkien yhteisen hyvinvoinnin takia.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on myös yksi Joutsenmerkin keskeisistä teemoista. Kriteerejä laadittaessa huomioidaan tuotteen koko elinkaari aina raaka-aineista tuotantoon, käyttöön ja kierrättämiseen. Sen avulla voidaan vähentää kokonaisvaikutuksia luonnolle ja ilmastolle.

Pienilläkin ympäristöteoilla osaksi ratkaisua

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutuksia koetaan konkreettisesti myös Suomessa. Pohjoismaisen ympäristömerkinnän tekemän tutkimuksen mukaan seitsemän kymmenestä suomalaisesta on jo havainnut joitain ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten vuodenaikojen ajankohtaan ja kestoon liittyviä muutoksia sekä lisääntyneitä sateita ja myrskyjä. Ilmiö näkyy myös luonnossa: esimerkiksi Turussa syreenien silmut alkoivat kasvaa keskellä joulukuuta poikkeuksellisen lämpimän sään vuoksi.

Kaikki eivät kuitenkaan ole huolissaan luonnon tilasta. Se itsessään huolestuttaa Yrjönmäkeä.

– Suurin osa on ainakin jollain tasolla tietoinen ilmastonmuutoksen todennäköisistä ympäristöämme ja yhteiskuntaamme mullistavista seurauksista. Tämä ei kuitenkaan aina näyttäydy arjen teoissa, koska haasteet voivat tuntua valtavalta yhden ihmisen toimintaan nähden.

Kestävä kuluttaminen voi olla yksi keino ilmastoahdistuksen lieventämiseen. Kun omat valinnat tuntuvat merkityksellisiltä ja perustuvat luotettavaan tietoon, voi kokea tekevänsä jotain ympäristön hyväksi. Riippumattomat ja tutkittuun tietoon perustuvat ympäristömerkit auttavat, kun haluaa varmistua tuotteen tai palvelun pienemmästä ympäristövaikutuksesta.

– On tärkeää, että meillä on keinoja vahvistaa kulutuspäätösten tietopohjaa. Se mahdollistaa tekoja, jotka voivat parhaillaan innostaa pala palalta kehittämään omaa polkuaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Haluan rohkaista kaikkia tekemään ympäristötekoja, oppimaan uteliaasti sekä jakamaan toimivia tapoja yhdessä muiden kanssa. Ilmastoahdistus ei välttämättä tunnu niin ylitsepääsemättömältä, kun kokee olevansa joka päivä jollain tavalla mukana sen ratkaisemisessa.