Ilmastotyössä tarvitaan kestäviä uusiutuvia polttoaineita – Joutsenmerkki auttaa erottumaan
Biopolttoaineet ovat tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa, mutta uusiutuvissakin tuotteissa on eroja. Joutsenmerkki on riippumaton tunnustus kestävistä raaka-aineista ja tuotantotavoista. Arvostettu ympäristömerkki voi tuoda vetoapua kestävien biopolttoaineiden markkinointiin.
Päästöjä on vähennettävä ja fossiilisista energianlähteistä irtauduttava. Korvaaviin tuotteisiin siirryttäessä ei kuitenkaan parane mennä ojasta allikkoon esimerkiksi hakkaamalla sademetsiä polttoaineiden raaka-ainetuotannon tieltä. Se on keskeistä myös tuotteiden koko elinkaaren ja monet eri ympäristövaikutukset huomioivan Joutsenmerkin kriteereissä.
Pohjoismaisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin tavoitteena on auttaa kuluttajia tunnistamaan ympäristölle paremmat valinnat ja tukea yritysten ja toimialojen kehitystä ympäristölle myönteisempään suuntaan. Kun hyvät vaihtoehdot on helppo tunnistaa, ympäristölle parempia valintoja on myös helpompi tehdä.
Joutsenmerkin eri tuoteryhmille asettamien vaatimusten painopisteitä ovat muun muassa ilmastonmuutos, kiertotalous, kemikaalit ja biodiversiteetti. Polttoaineissa nämä kaikki ovat keskeisiä.
Kestävät raaka-aineet, pienemmät ilmastopäästöt
Liikenteessä, lämmityksessä tai teollisuudessa käytettäville kaasumaisille tai nestemäisille polttoaineille voidaan myöntää Joutsenmerkki. Mitä se käytännössä tarkoittaa?
Kaiken Joutsenmerkityn liikennekaasun sekä lämmityksessä ja teollisuudessa käytettävien nestepolttoaineiden tulee koostua sataprosenttisesti uusiutuvista raaka-aineista. Koska uusiutuvissakin raaka-aineissa on eroja, Joutsenmerkki asettaa vaatimuksia myös raaka-aineiden alkuperälle ja jäljitettävyydelle. Esimerkiksi palmuöljyn ja soijaöljyn tai niiden sivuvirtojen käyttö on kielletty.
Nestemäisissä liikennepolttoaineissa Joutsenmerkin kriteerit sallivat tällä hetkellä myös uusiutuvien ja fossiilisten raaka-aineiden sekoitteet. Seuraavassa kriteeriuudistuksessa uusiutuvien raaka-aineiden vaatimus kuitenkin kiristynee muita polttoainetyyppejä vastaavaksi. Esimerkiksi öljyhiekkaa tai liuskeöljyä ei sallita seosten raaka-aineiksi tälläkään hetkellä.
Riippumatta polttoaineen raaka-aineista, Joutsenmerkin hakijan on osoitettava, että tuote vähentää kasvihuonepäästöjä merkittävästi. Laskentamenetelmät ovat uusiutuvien polttoaineiden RED-direktiivin mukaisia, mutta vaatimustaso tiukempi. Joutsenmerkittyjen polttoaineiden on myös täytettävä relevantit polttoainestandardit tai kaasuverkoston laatuvaatimukset.
Lopputuloksena on polttoaine, jonka ympäristökuormitus on aidosti pienempi, jonka käyttöönotto on helppoa ja jonka ilmastohyötyihin loppukäyttäjäkin voi luottaa.
Joutsenmerkittyjen polttoaineiden kolmas, vuonna 2017 julkaistu kriteeriversio on voimassa vuoteen 2023. Kriteerien tulevista uudistuksista ja lausuntokierroksista tiedotetaan muun muassa täällä.
Kysyntä seuraa tarjontaa
Joutsenmerkittyä biokaasua tuottavat Suomessa tällä hetkellä Gasum sekä Etelä-Karjalan Jätehuolto, muun muassa kotitalouksien biojätteistä ja jätevesilietteestä.
Kestäviä biopolttoaineiden raaka-aineita ei ole rajattomasti, mutta Suomessa kasvunvaraa vielä riittää. Esimerkiksi biokaasua tuotetaan Suomessa tällä hetkellä noin yksi terawattitunti vuodessa. Arviot tuotannon kestävästä kasvupotentiaalista hieman vaihtelevat, mutta vähintäänkin tuotannon kymmenkertaistamista nykyisestä pidetään realistisena. Se vastaisi noin neljännestä Suomen tieliikenteessä kulutetusta energiasta tai alle puolta Suomen nykyisestä maakaasun kulutuksesta.
Kysyntää vähäpäästöiselle polttoaineelle siis varmasti riittää, riippumatta esimerkiksi kaasuautojen suosion kehityksestä. Kotimaisilla biopolttoaineilla voi olla tärkeä rooli myös huoltovarmuuden parantamisessa.
Näkyvyyttä ja uskottavuutta ympäristömerkistä
Kuluttajien keskuudesta löytyy jo tahtoa tehdä ympäristölle ja ilmastolle parempia valintoja. Kirjavat ympäristöväitteet kuitenkin hämmentävät monia.
Joutsenmerkkiä hallinnoiva Ympäristömerkintä Suomi, Kuluttajaliitto ja Marttaliitto selvittivät hiljattain kuluttajien kokemuksia markkinoinnissa käytetyistä ympäristöväitteistä. Kantarin toteuttamassa kyselyssä selvisi esimerkiksi, että 81 prosenttia kuluttajista pitää ympäristölle hyvien valintojen tunnistamista vaikeana. Vain kolmannes vastaajista piti yritysten itsensä esittämiä ympäristöväitteitä luotettavina.
Virallisiin ympäristömerkkeihin sen sijaan luotti 2/3 vastaajista. Joutsenmerkki voi siis auttaa paitsi tuotteiden kehitystyössä, myös kuluttajien luottamuksen lunastamisessa. Yli 90 prosenttia suomalaisista tunnistaa merkin, ja Taloustutkimuksen vuosittaisessa Brändien arvostus -tutkimuksessa Joutsenmerkki sijoittuu säännöllisesti Suomen arvostetuimpien brändien joukkoon, vuonna 2021 sijalle 7.
Tästä brändiarvosta voisi hyötyä useampikin suomalainen biopolttoaineiden tuottaja.
Versio tästä artikkelista on julkaistu myös Biokierto & Biokaasu -lehden numerossa 1/2022. Verkkolehdestä löydät runsaasti lisätietoa biokaasun tuotannosta ja kiertotaloudesta.