Liian hyvää hukattavaksi – Hävikkiviikko tuo rotia ruokapöytään

Suomessa yli 400 miljoonaa kiloa ruokaa vuodessa ei koskaan löydä tietään kuluttajien suihin. Päästöt eivät kuitenkaan katoa matkalla, ja samalla hukataan myös selvää rahaa. Joutsenmerkityissä ravintoloissa ruokahävikin torjuminen on suuressa roolissa.

Jos maailmanlaajuinen ruokahävikki olisi valtio, sen hiilijalanjälki olisi maailman kolmanneksi suurin Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Näin muistuttaa Kuluttaja-lehden vuodesta 2013 alkaen järjestämä Hävikkiviikko-kampanja.

Kampanjalla pyritään kiinnittämään huomiota hukkaan menevän ruoan ympäristövaikutuksiin. Toisaalta kampanja muistuttaa kuluttajia myös siitä, että jätteeksi päätyvä ruoka on yhtä kuin roskiin heitetty raha.

Vaikka ruoantuotannon, pakkausmateriaalien ja toimitusketjujen ympäristövaikutuksia pyritään pienentämään jatkuvasti, syntyy tuotannosta silti väistämättä erilaisia ympäristöä ja ilmastoa kuormittavia päästöjä. Jos ruoka päätyy jätteeksi, kaikki nämä päästöt syntyvät turhaan.

Ruokaketjun muiden vaiheiden päästöt ovatkin verrattain pieniä hävikkiin verrattuna, kuten Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri kirjoittaa Aromi-lehdessä:

– Ihmisiltä kysyttäessä ruoan ympäristökuorman keskeisistä aiheuttajista he mainitsevat usein pakkaukset ja kuljetuksen. Niiden osuus ruoan ja ruokaketjun ympäristövaikutuksista on yleensä varsin vähäinen. Esimerkiksi: jos yksikin kinkkusiivu pilaantuu, hävikin ja turhan ruoan tuottamisen ympäristövaikutus on suurempi kuin pakkauksella.

Suunnittelu ja hyvä ruoka avainasemassa

Suurin yksittäinen ruokahävikin lähde Suomessa ovat kotitaloudet. Noin 30 prosenttia koko ruokaketjun hävikistä syntyy kuluttajien kodeissa. Tähän voi jokainen vaikuttaa esimerkiksi harkituilla ruokaostoksilla ja lautasannoksilla.

Myös yrityksissä hävikkiä on viime aikoina ryhdytty torjumaan entistä ahkerammin. Monet ravintolat ja kaupat myyvät ylijääneitä annoksia tai parasta ennen -päiväystään lähestyviä tuotteita edullisesti paikan päällä tai erilaisten sovellusten kautta. Myös alennustarrojen käyttöä on lisätty.

Ylijääneen ruoan myynnillä tai alennustuotteilla ei juuri tehdä voittoa, sillä kaikenlainen työ tietysti myös maksaa. Monet toimijat ovat kuitenkin tyytyväisiä, jos hävikkiä torjuvat toimenpiteet edes suurin piirtein kattavat niistä syntyvät kulut. Samalla ympäristökuormitus pienenee.

Ympäristön kannalta vastuullisesti toimivat ravintolat voivat saada toiminnalleen myös Joutsenmerkin. Merkin saaneissa ravintoloissa ruokahävikin torjuminen on suuressa roolissa, mutta myös esimerkiksi energiankulutukselle, siivouskemikaalien käytölle ja jätteiden käsittelylle on vaatimuksia.

– Erittäin ajankohtaiset ruokahävikkiasiat on hoidettu Antellissa esimerkillisesti. Syntynyttä ruokahävikkiä mitataan ja suureen hävikkimäärään reagoidaan. Ruokalistan suunnitteluun kiinnitetään huomiota ja ruokaa valmistetaan ja tarjotaan esille vaiheittain, Ympäristömerkintä Suomen toimitusjohtaja Riikka Holopainen kiitteli elokuussa Joutsenmerkin saaneen Antell Kiillon toimintaa.

Hävikin vähentämiseen löytyy siis useita konsteja aina tarjoilulinjaston suunnittelusta ruokien jaksottaiseen valmistukseen. Tärkein asia on kuitenkin varsin yksinkertainen, kuten Antellin ruokahävikin vähentämistä käsittelevässä blogikirjoituksessa todetaan:

”Paras tapa vähentää hävikkiä on yksinkertaisesti tarjota hyvää ruokaa.”