“Tekojen aika on nyt — nuoret ilmastovaikuttamisen ytimeen”

‘’Että kaikki tuhoutuu’’, kiteytti huolensa Joutsenmerkin ständillä vieraillut nuori. Myös ystävät yhtyivät murheeseen.

Kun hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin 1,5 asteen IPCC-raportti julkaistiin viime syksynä, alkoivat kansalaisten hälytyskellot viimeistään soida. Raportti herätti laajaa keskustelua ilmastonmuutoksen haitoista ja torjumisesta. Erityisesti nuoret olivat peloissaan ilmaston lämpenemisen vaikutuksista. Vaikka ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia, jää suurin taakka kuitenkin tulevien sukupolvien kannettavaksi.

Uusimman, vielä julkaisemattoman, nuorisobarometrin ennakkotietojen mukaan nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana 40 prosentista liki 70 prosenttiin. Huolen taustalla vaikuttaa myös turhautumisen tunne siitä, etteivät päättäjät ja aikuiset ota ongelmaa tarpeeksi tosissaan.

“En usko muutokseen niin kauan kuin jatkamme kuten nyt. Jotain täytyy tapahtua.” Näin toteaa  16-vuotias ilmastoaktivisti Greta Thunberg.

Ruotsalainen Thunberg aloitti nyttemmin jo Euroopan laajuiseksi levinneen ilmastokapinan koululakkoilemalla Ruotsin valtiopäiväntalon edessä. Ilmastoliikkeen esikuvan innoittamana satoja lukioikäisiä osoitti tammikuussa mieltään ilmaston puolesta Helsingissä.

Ostopäätöksillä vaikutetaan

Myös Joutsenmerkki kohtasi samoihin aikoihin ilmastoahdistuneita nuoria. Ympäristömerkityssä Perho-ravintolakoulussa vierailleista nuorista lähes jokainen oli rauhaton niin maapallon kuin oman tulevaisuuden puolesta. Keskusteluista kävi ilmi, että ostopäätökset ovat suosituin tapa vaikuttaa.

Kestävä kuluttaminen ja kansalaistoiminta mahdollistavat yksilötason vaikuttamisen, mutta entä “suuret linjat”, kuten päätöksenteko ja poliittinen vaikuttaminen? On paradoksaalista, että päätöksiä tehdään nuorten tulevaisuuden puolesta, mutta itse kohderyhmä jää usein päätöksenteon ulkopuolelle.

Koska osa nuoren ikäluokan äänistä ei kuulu demokratiassa, tarvitaan ruohonjuuritason vaikuttamista valtarakenteisiin. Malliesimerkkinä tästä toimii YK:n 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma, joka sai siipensä suomalaisten nuorisojärjestöjen aloitteesta. Nuorten osallisuutta rauhaa ja turvallisuutta koskevissa asioissa korostava päätöslauselma toteaa osallistamisessa olevan kyse myös tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta.

Ilmastotekojen aika on nyt, vaikka vaikutukset näkyvät vasta tuleville sukupolville. Annetaan siis nuorten asenteiden, ajatusten ja toiveiden kuulua.

Kirjoittaja Essi Nordbäck on Joutsenmerkin viestinnässa avustanut (viestinnän) maisteriopiskelija. Agenda 2030 -kestävän kehityksen tavoitteet ovat hänelle tärkeita, ja tällä hetkellä hän työskentelee niiden parissa YK:n UNFPA-järjestön harjoittelijana Etelä-Afrikassa.