Joutsenmerkittyjen rakennusten kriteerit tiukentuivat – uudistuksen ytimessä ilmasto ja kiertotalous

Joutsenmerkittyjen uudisrakennusten kriteereissä erityisesti ilmastoon, kiertotalouteen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä vaatimuksia on lisätty. Asuintalojen ja koulujen lisäksi nyt myös toimistorakennukset voivat saada Joutsenmerkin.

Rakentaminen on yksi merkittävimmistä päästölähteistä niin Suomessa kuin maailmallakin. Jopa 40 % energiasta kuluu rakennuksissa, ja noin 50 % maapallon luonnonvaroista käytetään rakentamiseen. Samalla syntyy myös paljon jätettä.

Siksi Joutsenmerkittyjen rakennusten uusissa kriteereissä on entistäkin enemmän ilmastoon ja kiertotalouteen liittyviä vaatimuksia. Myös luonnon monimuotoisuus on aiempaa enemmän esillä.

Potentiaalia rakennusalan ympäristökuormituksen vähentämiselle on paljon, ja Joutsenmerkki vauhdittaa osaltaan tätä kehitystä.

– Joutsenmerkitty rakentaminen on kasvanut viime vuosina vahvasti kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa asuintalojen lisäksi Joutsenmerkityt koulut ovat herättäneet paljon kiinnostusta, ja monia on jo rakennettukin hyvällä menestyksellä. Myös toimistorakennuksille on toivottu Joutsenmerkkiä, ja nyt sekin onnistuu, Ympäristömerkintä Suomen toimitusjohtaja Riikka Holopainen sanoo.

Suunnittelussa ja työmailla tehdyt valinnat vaikuttavat ympäristön ja ilmaston lisäksi myös tilojen viihtyisyyteen ja käyttäjien hyvinvointiinkin. Esimerkiksi Joutsenmerkittyjen koulujen viihtyisyydestä ja sisäilman laadusta onkin kertynyt hyviä kokemuksia.

Vähähiilisempää rakentamista

Joutsenmerkki edistää vähähiilistä rakentamista niin energiatehokkuuden, uusiutuvien energianlähteiden kuin rakennusmateriaalienkin näkökulmasta. Muun muassa puun, kierrätetyn teräksen ja vähähiilisemmän betonin käyttö pienentää ilmastovaikutuksia.

Jo edelliseen kriteeriversioon lisätty valinnainen pistevaatimus hiilijalanjälkilaskelmasta on nyt kaikille hakijoille pakollinen.

– Ilmastovaikutukset on laskettava ympäristöministeriön julkaiseman rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmän tai vastaavan mukaisesti. Myöhemmin kriteereihin lisätään myös tulevia kansallisia rakentamismääräyksiä tiukempi raja-arvo. Kokonaisvaltaisen arvioinnin lisäksi vaatimuksia kohdistetaan myös materiaaleille, joilla on suuri ilmastovaikutus, kuten betoni, teräs ja alumiini, Ympäristömerkintä Suomen johtava asiantuntija Heidi Vaarala kertoo.

Joutsenmerkitty rakennus on tietenkin myös energiatehokas. Asuintalojen ja toimistojen on yllettävä A-energialuokkaan, ja opetusrakennuksilta vaaditaan vähintään 30 % pienempää energiankulutusta kuin rakentamismääräykset edellyttävät.

Elinkaariajattelua ja kiertotaloutta

Joutsenmerkin kriteereissä tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutuksia tarkastellaan monista eri näkökulmista ja koko elinkaaren ajalta. Rakentamisessa elinkaaritarkastelu on erityisen tärkeää, sillä suuri osa rakennusten päästöistä aiheutuu käytön aikaisesta energiankulutuksesta.

Joutsenmerkittyjen rakennusten uusissa kriteereissä elinkaariajattelua on myös laajennettu entisestään.

– Kriteereissä on uusia osa-alueita, kuten purkamisen ja muunneltavuuden huomioivat suunnitteluperiaatteet. Myös kierrätysmateriaalien käyttöä ja rakennusosien helppoa kierrätettävyyttä edistetään. Jo aiemmista kriteereistä tuttu tarkka materiaaliloki helpottaa talossa käytettyjen materiaalien selvittämistä ja jäljittämistä myöhemmin, Vaarala sanoo.

Joutsenmerkki edellyttää myös toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja parantamiseksi rakennuspaikalla. Myös sisäilmaan vaikuttavia vaatimuksia on päivitetty.

Uudet kriteerit on yhdenmukaistettu uudisrakennusten EU-taksonomian liitteen 1 teknisten arviointikriteerien kanssa.

Joutsenmerkityt uudisrakennukset pähkinänkuoressa

• Alhainen käyttövaiheen energiantarve – vähintään 10 % pienempi kuin lähes nollaenergiarakennuksissa (nZEB)
• Vähähiilisyyden arviointi ja myöhemmin asetettavan raja-arvon saavuttaminen
• Betonin ilmastovaikutusten vähentäminen
• Kosteudenhallinta, päivänvalovaatimukset ja minimoitu altistuminen haitallisille aineille
• Tarkat vaatimukset rakennusmateriaalien sisältämien kemikaalien ympäristö- ja terveysominaisuuksille
• Materiaaliloki rakennusmateriaalien jäljitettävyyden varmistamiseksi
• Toimenpiteet luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi rakennuspaikalla
• Rakennusprosessin valvonta

Pohjoismaissa on runsaat 32 000 Joutsenmerkittyä asuntoa, taloa, koulua ja päiväkotia – ja 45 000 lisää on suunnitteilla tai rakenteilla. Suomessa Joutsenmerkittyjä asuntoja ja taloja on yhteensä toista tuhatta, muutamissa kymmenissä eri kohteissa.