Rakennusjätteiden kierrättäminen tarkastelussa – Ympäristöä ja rahaa voi säästää samalla kertaa
Kierrättäminen kannattaa. Usein myös taloudellisesti, kuten rakennusliike NCC:n Joutsenmerkitty kerrostalotyömaakin osoittaa. Kierrättämisen lisäksi tärkeää on myös jätteiden kokonaismäärän vähentäminen.
Suomessa syntyy vuosittain noin 117 miljoona tonnia jätettä. Rakennusalan osuus on lähes 15 miljoonaa tonnia, josta talonrakentamisessa syntyy noin 1,6 miljoonaa tonnia.
Joutsenmerkin tavoitteena on, että aiempaa suurempi osa jätteistä saataisiin kierrätettyä. Merkin kriteerit rakennuksille koostuvat kaikille pakollisista vaatimuksista sekä pistevaatimuksista, joista on kerättävä vähintään 16 pistettä. Yhtenä vaatimuksena on rakennusjätteiden kierrätysaste, josta voi saada hakemukseen yhdestä kolmeen pistettä.
Kierrättämisellä tarkoitetaan jätteen hyödyntämistä materiaalina. Kierrätysasteeseen ei lasketa esimerkiksi energiaksi poltettavaa jätettä, vaikka sekin toki on kaatopaikkaa parempi vaihtoehto.
Perehdyttämällä pääsee pitkälle
NCC:n VAV Asunnoille rakentaman Joutsenmerkityn asuinkerrostalon työmaalla saavutettiin 73 prosentin kierrätysaste, joka oikeutti hakemuksessa täyteen kolmeen pisteeseen.
Rakennustekniikan insinööriopiskelija Mikko Laavola tutki opinnäytetyössään työmaan kierrättämistä käytännössä. Ahkerakaan kierrättäminen ei vaatinut juuri työntekijöiden tarkkaa perehdyttämistä suurempia erityistoimenpiteitä. Asenteissa on tosin edelleen parantamisen varaa: vaikka kotona lajiteltaisiin tunnollisesti, työmaalla jätteet heitetään herkästi yhteen läjään.
Kierrättäminen oli myös taloudellisesti kannattavaa. Tavanomaiseen 30–40 prosentin kierrätysasteeseen verrattuna säästöä syntyi noin 20 000 euroa. Lajittelemattoman sekajätteen loppusijoittaminen on huomattavasti lajiteltuja jätejakeita kalliimpaa.
Vähemmän jätteitä, enemmän kierrätystä
Insinöörityössä pohditaan myös Joutsenmerkin jätevaatimusten kehittämistä. Laavola ehdottaa painopisteen siirtämistä korkeasta kierrätysasteesta yksinkertaisesti syntyvän jätteen vähentämiseen.
Näin huomioitaisiin paremmin myös rakennuskohteet, joissa jätteiden määrä on vähäinen, mutta kierrätysaste ei työmaalla nouse erityisen korkealle. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi korkean esivalmistusasteen omaavat kohteet, kuten moduulirakennukset. Kun talo tuodaan työmaalle suurelta osin valmiina palasina, jätettä ja siten kierrätettävää materiaaliakin syntyy vähemmän.
Tehdasolosuhteissa määrämittaan rakentaminen vähentää usein materiaalihukkaa. Vähäisten jätteiden lajittelu on myös helpompaa kuin työmaalla.
Pieniäkään jätemääriä ei silti parane unohtaa kokonaan. Joutsenmerkin kriteerejä kehitettäessä varmasti pohditaan, miten jätteiden kokonaismäärä ja kierrättäminen huomioitaisiin juuri sopivassa suhteessa.
Insinöörityö Joutsenmerkin pisteytyskriteerit rakennusjätteille on luettavissa Theseus-palvelussa.