Maaleja haihtuu taivaan tuuliin
Ympäristön kannalta kestävillä maaleilla syntyy myös kauniina kestäviä pintoja.
Maaleihin on vuosien varrella keksitty lisätä monenmoisia mömmöjä esimerkiksi kestävyyden tai koostumuksen parantamiseksi. Puupinnoille syntyviä homekasvustoja ehkäistiin ennen lyijymaaleilla, ja asbestia lisättiin kiviainespintojen maaleihin lujuuden kasvattamiseksi ja valumisen ehkäisemiseksi.
Sittemmin tuotteista on poistettu liuta muitakin terveydelle ja ympäristölle haitallisia aineita, tai niiden määrää on vähennetty. Vaikka läheskään kaikki haitta-aineet eivät haise, yksi merkki teollisten maalien kehityksestä on monien tuotteiden huomattavasti aiempaa miedompi tuoksu.
VOC-päästöt syynissä
Täysin päästötöntä ei maalaaminen tietysti ole vieläkään. Erityistä huomiota on viime vuosina kiinnitetty maaleista haihtuviin orgaanisiin yhdisteisiin eli VOC-päästöihin.
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet ovat suurina määrinä terveydelle haitallisia ja lisäävät alailmakehän otsonipitoisuutta. Yläilmakehässä otsoni suodattaa auringon UV-säteilyä, mutta alailmakehässä se on haitallista sekä kasvillisuudelle että ihmisille. Otsoni myös kiihdyttää kasvihuoneilmiötä.
Suuri osa maalien VOC-pitoisuudesta on peräisin liuotteista. Maalien VOC-päästöt ovat siis laskeneet vesiohenteisten tuotteiden yleistymisen myötä. Vesiohenteiset maalitkaan eivät kuitenkaan yleensä ole täysin VOC-päästöttömiä.
Tuotantolaitoksen VOC-päästöt on mahdollista polttaa ennen niiden päätymistä ilmakehään. Polttamiseen kuluu tietysti myös energiaa, jonka tuotannosta syntyy muita päästöjä. Esimerkiksi Tikkurilan maalitehdas Suomessa hyödyntää VOC-päästöjensä käsittelyssä katalyyttista polttomenetelmää, jonka ansiosta VOC-kaasut palavat pois huomattavasti tavanomaista matalammassa lämpötilassa.
Maalin käyttövaiheen päästöjä on sen sijaan käytännössä mahdoton hallita muutoin kuin pienentämällä maaliseoksen VOC-pitoisuutta. Maalin kuivuessa liuotteet haihtuvat ja siten ilmaan päätyy VOC-kaasuja.
Joutsenmerkki asettaa maalien VOC-pitoisuudelle EU:n nykyisiä säädöksiä tiukemmat raja-arvot. Kaikkia kemiallisia rakennustuotteita koskevissa yleisvaatimuksissa rajoitetaan monien muidenkin ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä. Kriteereihin voit tutustua täällä. Sisämaaleille on myös omat kriteerinsä.
Vähemmän on usein enemmän
Teollisesti valmistetut maalit ovat tuotteina kehittyneet selvästi vähemmän ympäristöä kuormittavaan suuntaan. Koska mistä tahansa tuotannosta aiheutuu silti päästöjä, yksi tärkeimmistä ympäristötekijöistä on huoltomaalausväli, eli kuinka kauan maalipinta säilyy hyvänä ennen kuin se on maalattava uudelleen.
Kymmenen vuoden sijaan jo viiden vuoden välein uusittavasta maalipinnasta aiheutuu helposti enemmän päästöjä – ja tietysti enemmän vaivaakin. Vaikka maalaaminen voi miellyttävillä kesäkeleillä olla mukavaakin puuhaa, harvempi haluaa tehdä sitä jatkuvasti.
Joutsenmerkin ulkomaalikriteereihin sisältyykin myös laatuvaatimuksia, kuten kaikissa muissakin tuoteryhmissä. Esimerkiksi ulkomaalien säänkestävyys, vesihöyrynläpäisevyys sekä sieni-ja homekasvustojen ehkäisykyky on näytettävä toteen standardoiduilla kokeilla.
Maalin ympäristömerkintä ei siis tarkoita laadusta tinkimistä.
Tutustu Joutsenmerkittyihin ulkomaaleihin
- Puupinnoille: Nordica Classic (Teknos), Cello Wintex (Kesko), Ultradec (Pinotex/AkzoNobel), Reflekt Premium (Rusta/Flügger Group A/S)
- Kivipinnoille: Kiviseinä- ja sokkelimaali (Sadolin/AkzoNobel)