Joutsenmerkki tarttuu tekstiilialan ympäristökuormitukseen – uudet kriteerit julkaistu
Joutsenmerkittyjen tekstiilien uusissa kriteereissä painotetaan tuotesuunnittelua, laatua ja kestävyyttä aiempaakin enemmän.
Tekstiiliteollisuus on ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen kannalta keskeinen toimiala: EU:n mukaan se kuormittaa ilmastoa ja ympäristöä neljänneksi eniten maailmassa. Ympäristövaikutuksia on siis vähennettävä ja kiertotaloutta lisättävä.
Siihen tarvitaan kestävämmin tuotettuja vaatteita ja tekstiilejä, jotka kestävät myös käyttöä. Tätä edistetään Pohjoismaiden virallisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin uusilla tekstiilikriteereillä.
Kierrätettyjä tai uusiutuvia kuituja, ei ylijäämää kaatopaikalle
Joutsenmerkityissä vaatteissa käytettävälle puuvillalle ja muille luonnonkuiduille on asetettu esimerkiksi luomu-, kierrätys- ja kemikaalivaatimuksia. Kaikkien synteettisten kuitujen tulee olla joko kierrätettyjä tai valmistettu uusiutuvista raaka-aineista.
Valmistajien on raportoitava Ympäristömerkinnälle, mitä myymättömille tuotteille tehdään. Vaatteiden polttamista tai hävittämistä kaatopaikalle ei sallita.
Vaatimuksia myös mikromuoveille ja työoloille
Joutsenmerkittyjen tekstiilien valmistajien on uusien kriteerien mukaan mitattava, kuinka paljon synteettisistä tekstiileistä irtoaa mikromuoveja. Kun vertailukelpoista tietoa kertyy riittävästi, tulevaisuudessa mikromuoveille voidaan asettaa myös raja-arvo. Joutsenmerkki on tiettävästi ensimmäinen sertifiointijärjestelmä, joka asettaa vaatimuksia tekstiilien mikromuoveille.
Joutsenmerkittyjen tekstiilien tuotantopaikkojen on noudatettava Kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimuksia, jotka kieltävät muun muassa pakkotyön, lapsityövoiman sekä syrjinnän ja mahdollistavat kohtuullisen palkan ja työajat. Ympäristömerkintä tekee myös tarkastuskäyntejä tuotantopaikoille, olivatpa ne missä päin maailmaa tahansa.
Webinaareja brändinomistajille, jälleenmyyjille ja valmistajille
Haluatko kuulla lisää Joutsenmerkin uusista tekstiilikriteereistä? Alan toimijoille suunnatuissa webinaareissa käydään läpi Joutsenmerkin vaatimuksia ja hakuprosessia, tervetuloa mukaan!
Tilaisuudet ovat englanninkielisiä.
- Webinaari brändinomistajille ja jälleenmyyjille 15.6. klo 10–11.30 (Suomen aikaa). Ilmoittautuminen on päättynyt.
- Webinaari tekstiilivalmistajille 17.6. klo 10–11.30 ja 21.6. klo 9–10.30. Ilmoittautuminen on päättynyt.
Lisätietoa
Annika Hämäläinen
asiantuntija
046 920 7355
annika.hamalainen@ecolabel.fi
Tietoa tekstiilien tuotannosta ja kulutuksesta
- Tekstiilien tuotanto lähes kaksinkertaistui vuosina 2000–2015. Vaatteiden ja jalkineiden kulutuksen odotetaan kasvavan 63 % eli noin 102 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä. (Lähde: EU:n tekstiilistrategia, PDF)
- Kansainvälisestä elinkaarinäkökulmasta arvioituna tekstiilialalla on neljänneksi suurimmat ilmasto- ja ympäristövaikutukset maailmassa. Kuluttamisen osa-alueista tekstiiliala käyttää kolmanneksi eniten vettä ja maapinta-alaa. Raaka-aineiden käytössä ja kasvihuonepäästöissä se on viidenneksi suurin. (Lähde: Euroopan ympäristökeskus)
- Tekstiilituotannossa käytetään lähes 2500 erilaista kemikaalia. Ruotsin kemikaaliviraston mukaan niistä 1150 on luokiteltu vaaralliseksi. (Lähde: Pohjoismaiden ministerineuvosto)
- Jokainen pohjoismaalainen ostaa keskimäärin 13–16 kiloa uusia tekstiilejä vuodessa. (Lähde: Pohjoismaiden ministerineuvosto)
Joutsenmerkittyjen vaatteiden ja tekstiilien valmistuksessa:
- Käytetään kierrätettyjä tai uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja kuituja. Puuvillan on pääsääntöisesti oltava luomua.
- Noudatetaan YK:n työntekijöiden oikeuksia koskevaa yleissopimusta (ILO).
- Kankaan laatu testataan, mukaan lukien kutistuminen/venyminen, värinkesto ja kestävyys.
- Kemikaaliturvallisuus huomioitu: muun muassa tiukat vaatimukset syöpää aiheuttaviksi, lisääntymiskyvylle vaarallisiksi sekä geneettistä perimää vaurioittaviksi luokitelluille aineille. Palonestoaineet, fluoridit ja antibakteeriset lisäaineet mukaan lukien nanopartikkelit ovat kiellettyjä.
- Hyödynnetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) veden ja energian tehokkaaseen käyttöön.