“Jelpataan hyvien valintojen tekemisessä” – S-ryhmä kutsuu hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Kuva: Nina Kaverinen

Kuluttajien valinnat ohjailevat kaupan alaa. Toisaalta kauppakin voi rohkaista asiakkaitaan vastuullisiin valintoihin. S-ryhmässä vastuullisuus nähdään paitsi eettisesti tärkeänä, myös taloudellisesti järkevänä.

Supermarketin tai tavaratalon käytävillä kuluttaja kohtaa kymmenien tuhansien tuotteiden valikoiman. Asiakas on valintojen edessä, mutta monia valintoja on jo tehtykin ennen tuotteiden päätymistä kaupan hyllylle.

Muun muassa Prismojen, S-Marketien, Sokoksien ja ABC-asemien vastuullisuustyötä luotsaa S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa. Hän on juuri perehtynyt osuuskauppaketjun viimeisimpiin kuluttajatutkimuksiin.

– Edelleen tuntuu olevan haastavaa löytää ne vastuulliset tuotteet, Elomaa kuvailee kuluttajien tuntemuksia.

Asiakkaat selvästi kaipaavat valikoimiin sekä ympäristön että sosiaalisten kysymysten kannalta vastuullisia vaihtoehtoja.

– Toisaalta tuntuu myös, että asiakkaat odottavat valikoiman olevan lähtökohtaisesti vastuullinen. Odotusarvo on, että me hoidamme asiaa heidän puolestaan.

Vastuullisesti toimiva kauppa onkin todennäköisesti jo karsinut pahimmat rikkurit hyllyiltä, mutta kuluttajan valinnoilla on edelleen suuri merkitys esimerkiksi ostoskorin hiilijalanjäljen kannalta. Riippumattoman tahon sertifiointi – kuten Joutsenmerkki – on tässä avuksi. Joutsenmerkityn tuotteen valitessaan kuluttaja voi luottaa, että alan asiantuntijat ovat arvioineet tuotteen kuuluvan tuoteryhmässään ympäristön kannalta parhaisiin vaihtoehtoihin.

S-ryhmän Omat ostot -palvelussa voi seurata ruokaostostensa hiilijalanjälkeä. Laskuri ei tietenkään suoraan vähennä päästöjä, mutta nostaa kuluttajien tietoisuutta asiasta.

– Jelpataan hyvien valintojen tekemisessä kuitenkaan pakottamatta, Elomaa tiivistää.

Kuva: Lauri Mannermaa

Kestävämpää kulutusta edistämässä

Ilmastonmuutoksen torjunta on nyt vahvemmin esillä kuin koskaan, hallitusohjelmia myöten. Myös monet yritykset ovat tehneet sitoumuksia hiilineutraalista tulevaisuudesta. S-ryhmänkin tavoitteena on vähentää päästöjä vuoden 2015 tasosta 90 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Hiilinegatiivisuutta tavoitellaan jo vuonna 2025.

Elomaa tunnistaa ilmastonmuutoksen lisäksi muitakin nousevia ympäristöteemoja.

– Isossa kuvassa nousevia teemoja ovat varmasti luonnon monimuotoisuus EU:n biodiversiteettistrategian ja Green Dealin kautta. Ilmastokysymykseen kytkeytyneenä se tulee olemaan keskeinen teema. Toinen iso asia on tarve kestävän kuluttamisen edistämiselle.

Esimerkiksi hiilijalanjälkilaskurit vertailevat toistaiseksi lähinnä tuoteryhmien keskimääräisiä päästöjä. Yksilöityä ja varmennettua tietoa kaikkien eri tuotenimikkeiden ympäristökuormituksesta ei vielä ole laajasti saatavilla.

Tulevaisuudessa kuluttajalle voitaisiin tarjota tarkempaa ja vertailukelpoista tietoa eri tuotevaihtoehtojen päästöistä – miten vaikkapa maito A ja maito B tarkalleen eroavat toisistaan. Kuluttajan olisi entistä helpompi suosia vähähiilisiä ja muuten ympäristöä vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja. Pieni ympäristökuormitus olisi siis entistäkin vahvempi kilpailuvaltti.

“Ekonomia ja ekologia kulkevat rinta rinnan”

Kaupan alalla suurin osa kaikista päästöistä syntyy tuotantoketjussa, eli ennen tuotteiden saapumista kaupan hyllylle. Uusien kauppapaikkojen suunnittelussa ja vanhojen uudistuksissa tehtävillä valinnoilla on kuitenkin suuri merkitys esimerkiksi energiankulutuksen ja kuluttajille tarjottavien palvelujen kannalta.

– Ilmastonäkökulmasta mietitään kiinteistöä ja sen energiatehokkuutta. Kylmälaitteiden uusimisen yhteydessä siirrytään ovellisiin laitteisiin. Uudessa rakentamisessa pystytään huomioimaan rakenteelliset kuviot esimerkiksi niin, että aurinkopaneelien asentaminen on mahdollista. Marketeissa mietitään tarkkaan, miten pystytään tuomaan kuluttajille vaikkapa latauspisteiden tyyppisiä, ympäristöä säästäviä ratkaisuja, Elomaa luettelee.

Muun muassa energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja kylmälaitteisiin panostaminen onkin jo pienentänyt S-ryhmän oman toiminnan päästöjä huomattavasti.

Vastuullisuustyö on myös hyvää bisnestä.

– Motiivit vastuullisuustyön tekemiseen ovat osittain eettisiä ja arvopohjaisia, mutta onhan siellä myös taloudelliset näkökulmat. Hyviä esimerkkejä ovat energia ja hävikki, jotka voivat olla rahanhukkaa, jos resurssitehokkuuteen ei kiinnitetä huomiota. Ekonomia ja ekologia kulkevat rinta rinnan ja on nähty, että vastuullisuustyö on järkevää tekemistä taloudellisestikin.

Kuvat: SOK