Ii niin kuin ilmasto – kunnanjohtaja rohkaisee uudenlaiseen ajatteluun

Havainnekuva Alarannan koulusta. Luo Arkkitehdit.

Vauhdilla hiilidioksidipäästönsä puolittaneen Iin ilmastotyö on herättänyt kansainvälistäkin kiinnostusta. Nyt kuntaan on rakenteilla myös Joutsenmerkitty koulu. Riippumaton ympäristömerkki on julkiselle hankkijalle kätevä työkalu.

Puolen tunnin matkan päässä Oulusta sijaitsevan Iin historia ulottuu yli 500 vuoden taakse. Esimerkiksi tukkien uitto ja terva olivat pohjoispohjanmaalaiselle teollisuuspitäjälle aikanaan tärkeitä elinkeinoja.

Tällä vuosituhannella perinteitä päätettiin jatkaa uittamalla ilmastopäästöt tervassa – ja, noh, höyhenissä. Noin 10 000 asukkaan kunta haluaa olla kokoaan suurempi vaikuttaja ympäristöasioissa.

Ilmaston kannalta suurempi tarkoittaa pienempää – tarkalleen ottaen pienempiä hiilidioksidipäästöjä.

– Vuoden 2012 tienoilla aloitettiin tämä vähähiilisyystyö. Sen verran kauan tätä ollaan pyöritetty, että kyllä se näkyy jo arkipäiväisessä toiminnassa, Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava kertoo.

Nyt Ii pyrkii erottautumaan Suomen ympäristöystävällisimpänä kuntana.

Iin kunta voitti Innovation in Politics -kilpailun Ekologia-sarjan.
Iin hanke Local Solutions to Global Challenges palkittiin kansainvälisen Innovation in Politics -kilpailun Ekologia-sarjan parhaana joulukuussa 2019. Palkintoa vastaanottamassa kehitysyhtiö Micropolis Oy:n toimitusjohtaja Leena Vuotovesi.

Puolitetut päästöt

Kunnan kiinteistöissä on luovuttu kokonaan fossiilisen energian käytöstä. Tilalle on tullut esimerkiksi maalämpöä ja aurinkovoimaa.

Kunnan käytössä olevia sähköautoja vuokrataan virka-aikojen ulkopuolella myös kunnan asukkaille. Kouluissa ideoidaan energiansäästötoimenpiteitä. Puolet energiassa säästyvistä euroista jää koulujen omaan käyttöön.

Ii pyrkii myös kehittämään alueen joukkoliikennettä siten, että yhä useampi Oulussa työskentelevä iiläinen voisi kulkea työmatkansa julkisilla liikennevälineillä.

Suuren urakan edessä ei lannistuta.

– Kestävä kehitys on todella laaja asia. Mutta sehän tarkoittaa, että siihen voi myös vaikuttaa monesta eri suunnasta, Alatossava muotoilee.

Työn tuloksena hiilidioksidipäästöt puolittuivat jo vuosien 2012 ja 2016 välillä. Vuonna 2020 tavoitellaan jo 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasoon verrattuna.

Tällä hetkellä Iin asukkaan keskimääräiset ilmastopäästöt vastaavat hieman yli kolmea tonnia hiilidioksidia vuodessa. Koko Suomen keskiarvo on lähempänä kymmentä tonnia henkeä kohden.

“Elinkaariajattelu on nykypäivää”

Helmikuussa 2019 Iin kunnanvaltuusto päätti uuden noin 150 oppilaan koulun rakentamisesta huonokuntoisen Alarannan vanhan koulun tilalle. Uudesta koulusta haluttiin taatusti kestävä ja käyttäjilleen turvallinen, joten hankkeen kilpailutuksessa päätettiin edellyttää Joutsenmerkkiä.

Havainnekuva Alarannan koulun sisätiloista. Kuva: Luo Arkkitehdit
Viitesuunnitelman havainnekuva Alarannan koulun sisätiloista. Kuva: Luo Arkkitehdit

Päätös oli luontevaa jatkoa ympäristönäkökulman vahvasti omakseen ottaneen kunnan hankintapolitiikalle. Alatossavan mielestä riippumaton ympäristömerkki on varsinkin pienelle kunnalle kätevä työkalu.

– Jos laittaa arviointikriteeriksi vain hinnan, silloin saa halvimman. Kun lisää erilaisia laatukriteerejä, tilanne muuttuu sillä tavalla, että omassa organisaatiossa on oltava osaamista siihen. Ulkopuolelta tulevat kriteerit helpottavat prosessia.

Jokaisesta hankinnasta myös oppii, ja seuraavalla kerralla uskaltaa ehkä vaatia vielä enemmän. Ympäristönäkökulman korostamisessa muita kuntapäättäjiä ja kuntalaisia huolettaa lähinnä raha, mutta itse asiasta on laaja yhteisymmärrys.

– Aina keskustellaan tietysti siitä, että lisääkö se jollakin tavalla kustannuksia. Elinkaariajattelu on kuitenkin nykypäivää, ja rakentamisen kustannus on vain osa koko elinkaaresta. Väittäisin, että varsinkin elinkaarimallilla ajatellen kustannukset kääntyvät päinvastoin, eli oikeasti rahaa säästyy.

Ilmastotalkoita tehdäänkin kunnassa pitkälti sulassa sovussa. Pari vuotta sitten Alatossava totesi Iin paikallispolitiikasta Ylelle leikkisästi, että “eihän täällä ole kuin yksi Ii-puolue”.

Alarannan koulun työmaa helmikuussa 2020. Kuva: Iin kunta
Alarannan koulun työmaa helmikuussa 2020. Valmista pitäisi olla syksyyn mennessä.

Mallina maailmalle

Iin tekemisiä on seurattu uteliaina myös muissa suomalaisissa kunnissa. Olisiko kunnanjohtajalla vinkkejä muille julkisille hankkijoille?

– Tietoutta varmasti on jo, mutta rohkeus toteuttaa on toinen kysymys. Siinä kunnanjohdon rooli on merkittävä. Täytyy rohkaista ja antaa ikään kuin lupa, että asioita voi ajatella toiseltakin kantilta kuin aikaisemmin, Alatossava kannustaa.

Kansainvälistäkin kiinnostusta on jo ollut. Britannian yleisradioyhtiö BBC piipahti ihmettelemässä Iitä kahdesti vuonna 2019. Myös Saksasta ja Ranskasta on käynyt kuvausryhmiä.

Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava puhumassa Iissä järjestettävässä IlmastoAreenassa.
Kunnanjohtaja Ari Alatossava avasi Iissa järjestetyn IlmastoAreenan viime elokuussa. Vuonna 2020 tapahtuma järjestetään 21.–22. elokuuta.