Ympäristö- ja ilmastoministeri Multala: Kuluttajia on autettava tekemään vastuullisia valintoja

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät työtehtävien lisäksi myös ympäristö- ja ilmastoministerin vapaa-ajalla Itämerellä purjehtiessa ja rannoilla liikkuessa. Ratkaisuina ministeri peräänkuuluttaa yhteistyötä ja kestävämpiä valintoja laajalta rintamalta.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) on mukana Joutsenmerkin ja Pohjoismaiden ministerineuvoston paneelikeskustelussa Porin SuomiAreenassa tiistaina 24.6. klo 12.

Haastattelimme ministeriä tulevan keskustelun teemoista eli ilmastotavoitteista, kiertotalouden edistämisestä ja kestävämmästä kuluttamisesta.

Millä keinoin ilmastonmuutosta saadaan hillittyä?

– Pieni Suomi voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan parhaiten sillä, että ilmastoratkaisumme leviävät maailmalle. Suomi ei vielä ole ilmastolain tavoitteiden tiellä ja lisätoimia tarvitaan. Maankäyttösektorin nieluhaaste on tunnistettu ja tarvitsemme toimia nielun vahvistamiseksi. Hallitus linjaa ilmastotoimista energia- ja ilmastostrategiassa, jota viimeistellään parhaillaan.

Hallitusohjelma lähtee puhtaan sähköntuotannon tuplaamisesta ja siitä, että Suomesta tehdään puhtaan energian suurvalta. Uusiutuvaa tuuli- ja aurinkovoimaa on tullut ja tulossa lisää paljon, mutta sen rinnalle on huolehdittava riittävä määrä perusvoimaa.

Millaisia muutoksia tarvitaan, jotta kuluttaminen olisi Pohjoismaissa kestävämpää?

– Julkisen sektorin rooli korostuu ohjauskeinojen, kuten sääntelyn, verotuksen ja innovaatiorahoituksen kehittämisessä.

Yrityksillä on keskeinen rooli siirtymässä kestävämpiin liiketoimintamalleihin, kuten tuote-palveluratkaisuihin, kiertotalouteen ja vastuullisiin toimitusketjuihin. Myös viestinnällä on merkitystä: kuluttajia on autettava tekemään vastuullisia valintoja tarjoamalla läpinäkyvää tietoa tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutuksista.

Kuluttajilta tarvitaan valintoja, jotka suosivat kestäviä tuotteita ja palveluita – esimerkiksi vähemmän kertakäyttöä, enemmän jakamista, lainaamista ja korjaamista. On monella tavalla ongelmallinen kehityssuunta, että suomalaisten tilaukset kiinalaisista halpaverkkokaupoista ovat kasvaneet räjähdysmäisesti.

Millaisena näet virallisten ympäristömerkkien, kuten Joutsenmerkin ja EU-ympäristömerkin, roolin?

– Viralliset ympäristömerkit auttavat sekä kuluttajia että julkisia hankkijoita tekemään vastuullisia valintoja, ja niiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Juuri hyväksytyn vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivin mukaan ympäristöväittämien esittäminen on sallittua, jos väittämät perustuvat sertifioituun merkkiin.

Lisäksi parhaillaan EU:ssa on neuvottelujen viime vaiheessa direktiiviehdotus vihreistä väittämistä. Nämä lainsäädännölliset muutokset vahvistavat mm. Joutsenmerkin ja EU-ympäristömerkin asemaa.

Halpatuotteiden tilaaminen Kiinasta kasvaa jatkuvasti eikä suuri osa tuotteista täytä eurooppalaisia ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksia. Mitä ongelmalle on tehtävissä?

– Massiivisesti kasvanut kiinalainen halpaverkkokauppa tuo ongelmia niin ympäristön, tuoteturvallisuuden kuin reilun kilpailun näkökulmasta.

Suomen mahdollisuudet ratkaista kansainvälisen etäkaupan ongelmia yksin ovat rajalliset, mutta yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa pystymme puuttumaan ongelmiin. Uutta jo hyväksyttyä lainsäädäntöä on mm. EU:n markkinavalvonta-asetus, digipalveluasetus ja yleisestä tuoteturvallisuudesta annettu asetus. Lisäksi valmisteilla on tulliuudistus. Komissio on antanut tiedonannon turvallisen ja kestävän verkkokaupan työkalupakista ja sisämarkkinastrategia on myös valmisteilla.

Tärkeää on yhtenäinen ja kunnianhimoinen uusien EU-säädösten täytäntöönpano sekä Suomessa että muissa jäsenmaissa. Valvonnassa tulee tehdä yhteistyötä muiden EU-maiden kanssa.

Mitä Suomi ja Pohjoismaat voivat tehdä kiertotalouden edistämiseksi?

– Keskeistä on yhteistyö. Uusien toiminta- ja liiketoimintamallien kehittäminen vaatii verkostoja ja kumppanuuksia yli sektorirajojen ja toki myös yli valtion rajojen. Vapaaehtoiset sitoumukset tai sopimukset, kuten meillä Suomessa Kiertotalouden green deal, voivat sitouttaa eri toimijoita muutokseen.

Pohjoismaat voisivat enemmänkin olla vaikuttamassa yhdessä EU-tasolla lainsäädännön ja ohjauskeinojen kehittämiseen, sillä kaikilla Pohjoismailla on näyttöjä kiertotalouden ratkaisuista ja jossain määrin samanlainen toimintakulttuuri.

Yritysten kanssa keskustellessa tulee usein vastaan se, että lainsäädäntö hankaloittaa innovatiivisten kiertotalousratkaisujen käyttöönottoa. Kiertotalouslainsäädännön on tärkeää olla sujuvoittavaa ja mahdollistavaa sen sijaan, että keskitymme hallinnollista taakkaa kasvattavaan lisäsääntelyyn.

Kuva: Valtioneuvosto, Lauri Heikkinen