Ympäristömerkkien ja Helsingin kaupungin yhteistyö ammentaa inspiraatiota Kööpenhaminasta

Helsingin kaupunki ja Ympäristömerkintä Suomi ovat käynnistäneet julkisten hankintojen pilottiyhteistyön. Yhteistyö mukailee niin kutsuttua Kööpenhaminan mallia, jossa hankintakriteerinä käytetään ympäristömerkkiä aina kun se on mahdollista.

Julkinen hankinta tarkoittaa laissa määritellyn hankintayksikön tekemää hankintaa. Julkisesta hankinnasta on kyse esimerkiksi silloin, kun kaupungin kongressikeskukseen hankitaan tarjoiluastioita, tai kun kunta teettää omistamassaan koulussa maalausurakan. Aihe koskettaa kaikkia asukkaita ja se on asetettujen ilmastotavoitteiden kannalta tärkeä. Siksi ei ole yhdentekevää, millaisia arvoja ja tavoitteita hankintojen taustalta löytyy.

Helsingissä ympäristö- ja ilmastonäkökulma on huomioitu julkisissa hankinnoissa jo pitkään. Päämääriä täsmennettiin viime vuonna, kun kaupunki julkaisi uudistetun hankintastrategiansa rinnakkain kansallisen Hankinta-Suomi–toimenpideohjelman kanssa. Päivitetty hankintastrategia sisältää kolme päätavoitetta, ja niistä yksi on tehdä vaikuttavia, vastuullisia ja ilmastoviisaita hankintoja.

Strategiaa ryhdyttiin tuomaan käytäntöön keväällä 2021. Samoihin aikoihin alkoi yhteistyö Ympäristömerkinnän kanssa.

Kulmakivinä vastavuoroinen asiantuntijuus ja dialogi

Julkisten hankintojen toteutuksessa on yksinkertaisesti ilmaistuna kolme vaihetta: hankinta pitää suunnitella ja valmistella, kilpailuttaa sekä panna täytäntöön. Hankkijoilta edellytetään jokaisessa vaiheessa laajaa osaamista ja nopeaa vastaamista yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin.

Haasteita voi Helsingin kaupungin ympäristösuunnittelija Satu Turulan mukaan syntyä esimerkiksi, jos hankinnoissa käytettävät vastuullisuuskriteerit eivät ole tarpeeksi vaikuttavia. Kriteerien todentaminen ja seuranta voi myös olla hankalaa.

Helsingin kaupungin ja Ympäristömerkinnän yhteistyössä pyritään keksimään ratkaisuja, jotka lisäävät vaikuttavuutta ja helpottavat hankintayksiköiden työtä. Luotettavan ympäristömerkin käyttäminen hankinnan kriteerinä takaa, että kilpailutettavat tuotteet ja palvelut täyttävät tiukat ympäristövaatimukset.

Yhteistyön tavoitteena on myös kannustaa markkinoita kehittymään. Kun vastuullisuusvaatimuksia avataan kaikille osapuolille suunnitteluvaiheessa, tuotteita ja palveluita tarjoavilla yrityksillä on aikaa ja toisaalta myös hyvä syy kehittää tuotteitaan. Prosessia kutsutaan hankintakielellä markkinavuoropuheluksi.

– Meille yhteistyössä tärkeintä on markkinoiden kanssa käytävä dialogi sekä kriteereihin liittyvä asiantuntijuus, jota Ympäristömerkinnältä saamme. Omat asiantuntijamme taas jakavat käytännön hankintatietämystään, joka on yhtä lailla arvokasta, Turula kertoo.

Hankinnoissa piilee suuri vaikuttamismahdollisuus

Ympäristömerkkejä ja markkinavuoropuhelua painottava hankintastrategia on jo pitkään ollut käytössä Kööpenhaminassa, jossa julkisissa hankinnoissa käytetään vaatimuksena ympäristömerkkiä aina, kun se on markkinakartoituksen mukaan mahdollista. Helsingissä ympäristömerkkien käyttöä pilotoidaan tällä hetkellä rakennustuotteiden ja työvaatteiden hankintaryhmissä.

Rakennustuotteista erityisesti maalit muodostavat tuoteryhmän, jossa ympäristömerkittyjä vaihtoehtoja löytyy hyvin. Ympäristömerkittyjä työvaatteita sen sijaan on tarjolla vähemmän.

– Toivomme, että yritykset saavat lisää motivaatiota tuoda markkinoille kestävämpiä vaihtoehtoja ja hakea tuotteilleen ympäristömerkkiä. Pilottiin valikoituneet tuoteryhmät ovat hyvä esimerkki siitä, mistä myös Kööpenhaminan mallissa on kyse, kertoo Ympäristömerkinnän toimitusjohtaja Riikka Holopainen.

Helsingin kaupunki tekee vuosittain hankintoja noin neljän miljardin edestä, ja se on Suomen suurin julkisia hankintoja tekevä toimija. Kaupunki on myös asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Pelissä on siis paljon, mikä tarkoittaa, että ilmastoviisautta tarvitaan jokaisen hankinnan kohdalla.

Helsinki tunnistaa vastuunsa miljardiluokan hankkijana. Kaupunkiorganisaatio toivoo ympäristö- ja vastuullisuustyöllään toimivansa suunnannäyttäjänä.

– Kyllä voisi sanoa, että tässä kehitetään aivan uudenlaista yhteistyökuviota, Helsingin mallia. Olemme sitoutuneet pitkäaikaiseen yhteistyöhön, ja haluamme toimia edelläkävijänä. Juuri julkisissa hankinnoissa piilee suuri vaikuttamismahdollisuus, jota ei aina tunnisteta, Satu Turula kertoo.