Vaatteet, varjo ja aurinkovoide – Joutsenmerkittynä tietenkin

Turvallisuus ihmiselle ja ympäristölle eivät aina kulje käsi kädessä. Aurinkovoiteenkin valinnalla on merkitystä.

Kesä tulla tupsahti, mutta iho otti ja kärähti? Vaikka valoisat päivät ovat monelle Suomen kesän erityistä herkkua, varsinkin keskipäivän paahtavimmalta auringolta kannattaa suojautua.

Ihon toistuva palaminen vanhentaa ihoa ja altistaa ihosyövälle, eivätkä polttava tunne ja kutinakaan miellyttäviä ole. Joillekin runsas aurinko aiheuttaa myös niin sanottua aurinkoihottumaa varsinkin kesän alussa.

Tehokkaimmin auringon UV-säteilyltä suojautuu vaatteilla, päähineillä ja varjossa oleskelemalla, mutta täytyyhän auringosta ainakin ajoittain saada nauttiakin. Tällöin tarpeeseen tulevat aurinkovoiteet.

Iholta maailman meriin

Kuten niin monen muunkin tuotteen kohdalla, tehokkaalla aurinkosuojalla voi kuitenkin olla ympäristölle haitallisia vaikutuksia.

Jotta suojaa auringon säteilyltä ylipäätään saisi, tarvitaan voiteisiin UV-säteilyä suodattavia ainesosia. Monien UV-suodattimien on todettu olevan haitallisia vesieliöille – joidenkin mahdollisesti myös ihmisille.

Ihmisiä hiekkarannalla. Kuva: Oscar Nord / Unsplash
Aurinkovoiteita käytetään usein vesistöjen äärellä. Se myös näkyy maailman merissä.

Aurinkovoiteiden erityinen ongelma on, että usein ne huuhtoutuvat iholta viemärin sijaan suoraan vesistöihin. Voiteen “vedenkestävyyskään” ei tarkoita, etteikö suuri osa siitä liukenisi uidessa veteen. Maailman meriin onkin arvioitu päätyvän vuosittain yli kymmenen tuhatta tonnia aurinkovoiteita.

Ihmiselle turvallinen voi olla ympäristölle haitallinen

Aurinkovoiteita on kahta päätyyppiä: kemiallisesti ja fysikaalisesti suojaavia. Fysikaaliset aurinkosuojat perustuvat UV-säteilyn heijastamiseen pois iholta. Ne siis muodostavat iholle suojakalvon. Kemialliset aurinkosuojat puolestaan imevät säteilyä itseensä ja suodattavat sen vaarattomaksi.

Fysikaalisissa aurinkosuojissa säteilyä heijastava vaikutus saadaan aikaan mineraalipigmenteillä, kuten sinkkioksidilla ja titaanidioksidilla. Ne jättävätkin usein ihon hieman valkoiseksi, kun taas ihoon imeytyvät kemialliset aurinkosuojat ovat yleensä läpinäkyviä.

Molemmissa voidetyypeissä voi olla ympäristölle haitallisia aineita. Esimerkiksi sinkkioksidi luokitellaan ympäristölle vaaralliseksi, sillä se on erityisen haitallista vesieliöille.

– Jos joku muu tuote sisältäisi sinkkioksidia niin paljon kuin aurinkovoiteissa sitä pitää olla, tulisi purkin kylkeen laittaa varoitustekstit, totesi Joutsenmerkin kemikaaliasiantuntija Terhi Uusitalo Apteekkari-lehdelle.

Titaanidioksidi on ympäristön kannalta turvallisempi pigmentti. Jauhemaisessa muodossa hengitettynä sitä on tosin epäilty karsinogeeniseksi eli syöpää aiheuttavaksi. Toisaalta mikä tahansa pöly on runsaasti hengitettynä vaarallista, eikä titaanidioksidi tässä suhteessa siis poikkea muista mineraaleista. Iholle levitettävissä voiteissa titaanidioksidi onkin nykytiedon mukaan täysin turvallista.

Iholle ja ympäristölle parempaa suojaa

Monia kemiallisia UV-suodattimia – kuten esimerkiksi oksibentsonia – puolestaan epäillään hormonitoimintaa häiritseviksi. Ne voivat vahingoittaa myös koralliriuttoja.

Kaikki hormonitoimintaa häiritseviksi epäillyt ainesosat on Joutsenmerkityssä kosmetiikassa kielletty, kuten vesieliöille haitallinen sinkkioksidikin. Joutsenmerkki rajoittaa myös kosmetiikassa käytettäviä hajusteita. Hajusteet hajoavat luonnossa hitaasti ja aiheuttavat allergisia oireita joillekin ihmisille.

Terveyden kannalta aurinkovoide on varmasti pienempi paha, kuin ihon palaminen auringossa. Joutsenmerkityn voiteen valitsemalla varmistat, että samalla myös tuotteen ympäristökuormitus on minimoitu.

Joutsenmerkittyjä ja edullisia Derma-aurinkovoiteita on Suomessa saatavilla ainakin S-ryhmän myymälöistä. Turvallisesti aurinkoista kesää!

Joutsenmerkitty Derma SK50-aurinkovoidepuikko. Kuva: Mia Laihonen