Vaatteet, varjo ja aurinkovoide – Joutsenmerkittynä tietenkin
Aurinkovoiteenkin valinnalla on merkitystä. Turvallisuus ihmiselle ja ympäristölle eivät aina kulje käsi kädessä.
Kesä tulla tupsahti, mutta iho otti ja kärähti? Vaikka valoisat päivät ovat monelle Suomen kesän erityistä herkkua, varsinkin keskipäivän paahtavimmalta auringolta kannattaa suojautua.
Ihon toistuva palaminen vanhentaa ihoa ja altistaa ihosyövälle, eivätkä polttava tunne ja kutinakaan miellyttäviä ole. Joillekin runsas aurinko aiheuttaa myös niin sanottua aurinkoihottumaa varsinkin kesän alussa.
Tehokkaimmin auringon UV-säteilyltä suojautuu vaatteilla, päähineillä ja varjossa oleskelemalla, mutta täytyyhän auringosta ainakin ajoittain saada nauttiakin. Silloin tarpeeseen tulevat aurinkovoiteet.
Iholta maailman meriin
Kuten niin monen muunkin tuotteen kohdalla, tehokkaalla aurinkosuojallakin voi olla ympäristölle haitallisia vaikutuksia.
Voiteisiin tarvitaan UV-säteilyä suodattavia ainesosia, jotta suojaa auringon säteilyltä ylipäätään saisi. Monien UV-suodattimien on todettu olevan haitallisia vesieliöille – joidenkin mahdollisesti myös ihmisille.
Aurinkovoiteiden erityinen ongelma on, että usein ne huuhtoutuvat iholta viemärin sijaan suoraan vesistöihin. Voiteen ”vedenkestävyyskään” ei tarkoita, etteikö suuri osa siitä liukenisi uidessa veteen. Maailman meriin onkin arvioitu päätyvän vuosittain yli kymmenen tuhatta tonnia aurinkovoiteita.
Ihmiselle turvallinen voi olla ympäristölle haitallinen
Aurinkovoiteita on kahta päätyyppiä: kemiallisesti ja fysikaalisesti suojaavia. Fysikaaliset aurinkosuojat perustuvat UV-säteilyn heijastamiseen pois iholta. Ne siis muodostavat iholle suojakalvon. Kemialliset aurinkosuojat puolestaan imevät säteilyä itseensä ja suodattavat sen vaarattomaksi.
Fysikaalisissa aurinkosuojissa säteilyä heijastava vaikutus saadaan aikaan mineraalipigmenteillä, kuten sinkkioksidilla ja titaanidioksidilla. Ne jättävätkin usein ihon hieman valkoiseksi, kun taas ihoon imeytyvät kemialliset aurinkosuojat ovat yleensä läpinäkyviä.
Molemmissa voidetyypeissä voi olla ympäristölle haitallisia aineita. Esimerkiksi sinkkioksidi luokitellaan ympäristölle vaaralliseksi, sillä se on erityisen haitallista vesieliöille.
– Jos joku muu tuote sisältäisi sinkkioksidia niin paljon kuin aurinkovoiteissa sitä pitää olla, tulisi purkin kylkeen laittaa varoitustekstit, Joutsenmerkin kemikaaliasiantuntija Terhi Uusitalo totesi Apteekkari-lehdelle.
Titaanidioksidi on ympäristön kannalta turvallisempi pigmentti. Jauhemaisessa muodossa hengitettynä sitä on tosin epäilty karsinogeeniseksi eli syöpää aiheuttavaksi. Toisaalta mikä tahansa pöly on runsaasti hengitettynä vaarallista, eikä titaanidioksidi tässä suhteessa siis poikkea muista mineraaleista. Iholle levitettävissä voiteissa titaanidioksidi onkin nykytiedon mukaan täysin turvallista.
Iholle ja ympäristölle parempaa suojaa
Monia kemiallisia UV-suodattimia – kuten esimerkiksi oksibentsonia – puolestaan epäillään hormonitoimintaa häiritseviksi. Ne voivat vahingoittaa myös koralliriuttoja.
Kaikki hormonitoimintaa häiritseviksi epäillyt ainesosat on Joutsenmerkityssä kosmetiikassa kielletty, kuten vesieliöille haitallinen sinkkioksidikin. Joutsenmerkki rajoittaa myös kosmetiikassa käytettäviä hajusteita. Hajusteet hajoavat luonnossa hitaasti ja aiheuttavat allergisia oireita joillekin ihmisille.
Terveyden kannalta aurinkovoide on varmasti pienempi paha, kuin ihon palaminen auringossa. Joutsenmerkityn voiteen valitsemalla varmistat, että samalla myös tuotteen ympäristökuormitus on minimoitu.
Joutsenmerkittyjä – ja edullisia – Derma-aurinkovoiteita on Suomessa saatavilla ainakin S-ryhmän myymälöistä. Turvallisesti aurinkoista kesää!
